Maastoiluyrityksia!

Olen yrittänyt ottaa nyt itseäni niskasta kiinni ja aloittaa taas enemmän maastoilemaan pojalla. Talvella ei juuri maastoilla kuin liinan kanssa maastakäsin, koska hevonen on silloin aika hankala ja syksyllä ei saisi jäädä pitkää aikaa maastoilematta. Itse olen vielä aika arka lähtemään pojan kanssa maastoon, jos jo pihalla esitetään jos jonkin näköistä hyppyä ja kaikki mahdollinen voi hyökätä ja syödä ponin suoraan elävältä.

Liinan päässä ollaan jo aika hyvin saatu maastoiltua. Talvella täällä oli vaan lähes kaikki tiet koko ajan peilijäässä ja valoisaa niin hetken, että maastoilu on siksikin todella hankalaa. Nyt auringon paistaessa ja mittarin näyttäessä päivällä +11, ei voi koko ajan kulkea maneesissa.

Noo ei me sinne maastoon ihan ilman ongelmia kuitenkaan ole päästy ja ollaankin jouduttu käymään maneesissa päästämässä suurimmat kevät energiat ennen lenkkejä. Eilen hevonen oli pihalla jo todella jännittynyt ja hyppeli iloisesti taluttaessakin, joten päätin mennä aloittamaan maneesiin. Jätin oven auki, jotta päästään hyvin siitä suoraan ulos. Hevonen oli todella ärsyttävä ja jännitynyt, joten päätin sulkea oven. Kiristelin hevosen vyötä ja laskin jalustimia, kunnes herra sitten päätti ottaa ja lähteä.

Näinhän meillä sitten juoksutetaan, ohjat kaulalla ja täysissä varusteissa, tai sitten ei:)

Tässä vielä video jo hieman rauhoittuneesta herrasta sunnuntaina.

Siinä se maneesissa riekku ja laukkaili, kuin pahinkin rodeoponi, kaikki varusteet päällä. Onneksi meidän lemppariohjat pysy kaulalla, eikä saatu mitään poikkinaisia ohjia. Lopulta noin 15-20minuutin kuluttua sain ponin kiinni aivan hiestä märkänä. Otin satulan pois ja ohjat ja juoksutin vielä, jotta hevonen ei saanut lopettaa sillon kun se itse haluaa. Lopulta se alkoi olemaan jo aika väsynyt, joten annoin sen kävellä. Heitin varusteet takaisin päälle ja nousin selkään. Oli muuten mukavan notkea ja rento hevonen alla, kun oli itse saanut verrytellä ja käyttää energiansa. Kun olin saanut askellajit nopeasti ratsastettua, tulin alas selästä ja avasin maneesin oven. Käytiin ulkona kävelemässä metsätietä ja vähän tiellä vielä sellaset 20min. Kalle selvästi nautti ja oli kiltisti. Muutamassa kohdassa se hiukan kyttäsi, mutta muuten käyttäytyi oikeen asiallisesti ja selvästi nautti hommasta. Töiden jälkeen se pääsi vielä hetkeksi ilman loimea pihalle nauttimaan ihanasta ilta-auringosta.

Tänään ratsastin hevosen ihan maneesissa. Se oli hieman epätasainen ja ei muutenkaan ihan parhaimmillaan, tosin ei olla kunnolla koulua menty torstain jälkeen, joten ei ihme. Tein jonkin verran väistöjä ja avoja, mutta pääasiassa ihan jumppasin ja taivuttelin poikaa. Laukka ei aluksi oikeen lähtenyt pyörimään, eikä takapää oikeen halunnut pysyä mukana. Lopulta monien nostojen jälkeen se kuitenkin parani ja oli ihan ok lopuksi. Tulin taas ratsastuksen jälkeen alas selästä ja avasin maneesin oven, pihalla selkään ja tänäänkin käytiin sellanen 15-20minuuttia kävelemässä pihalla. Päästiin koko lenkki menemään oikeastaan vapain ohjin ja nauttimaan auringosta. Nyt yritetään pikkuhiljaa pidentää lenkkejä ja käydä maastossa sillon kun ei ole vapaata alla. Kyllä se tästä pikkuhiljaa, vielä kun pellot kuivuisi, eikä olisi kuraisia, niin mahdollisia ja rauhallisia maastopätkiä olisi vielä enemmän.

Meinasin muuten pestä Kallen joku päivä, nyt kun se on hikoillut, sen karva ei ole niin nättiä, kun en ole sitä viruttanut jälkeen, jotta se on vielä päässyt ulos. Katsotaas, jos sitä vaikka torstaina jaksaisi pestä pojan. Maneesissa ei onneksi niin kauheasti hiki vielä tule, sillä varsinkin aamuisin siellä on aika kylmä yö pakkasten jäljiltä.