Joskus on vaan pakko mennä eteenpäin. Viime kesän lopulla erosin lopullisesti pitkästä parisuhteesta todella pitkän pohdinnan jälkeen. Kaipasin muutosta elämään johon en ollut tyytyväinen ja koin että haluan kokea vielä paljon kaikkea. Olin jo pitkään tuntenut sisälläni haluavan muuta kuin mitä sillä hetkellä oli. Eron jälkeen muutin takaisin iskälle, sillä exä jäi meidän taloon asumaan. Talo meni myyntiin tammi-helmikuussa ja on edelleen myynnissä. Tiesin myös, että hevosesta on pakko luopua, jos meinaan päästä elämässäni eteenpäin, sillä rahat ja aika ei vaan riitä kaikkeen.
Pitkällisen ja vaikean pohdinnan jälkeen kuitenkin päädyin laittamaan Kallen myyntiin, sillä en nähnyt tilanteessa muuta järkevää vaihtoehtoa. Lisäksi Kalle on tällä hetkellä todella hienossa kunnossa ja sen käytös ja ratsastettavuus ja kaikki on ihan eria kuin 4 v. sitten. Jonkin verran tulikin kyselyitä, mutta ei yhtään sellaista paikkaa mihin Kallen halusin myydä, sillä rahaa tärkeämpää oli mulle että hevonen saa hyvän kodin, jossa sen tempperamenttistäkin luonnetta ei pelästytä.
Lopulta koin yhden vaikeimmista päivistäni torstaina 13.4.2017, jolloin Kalle lähti uuteen kotiin. Toisaalta helpotus, mutta samalla kova haikeus ja ikävä jäi, sillä niin rakas tuo karvakorva mulle on, että olisin halunnut pitää sen sen elämän loppuun saakka. Tässä vklp yli mietittyäni asiaa ja samalla kuullut, että uudessa paikassa on mennyt hyvin, olen entistäkin varmempi, että päätös oli oikea. Joskus niistä rakkaimmistakin on luovuttava ja uskallettava ottaa se askel elämässä eteenpäin. Toivotankin erittäin hyvää tulevaisuutta Kaltsulle ja uudelle kodille<3
Mun ja Kallen matka ei todellakaan ole ollut helppo ja moni onkin sanonut, että mikset jo luovuta. Tämä karvakorva varasti mun sydämen jo heti karsinassa ja se oli menoa sen jälkeen. Olin luvannut että tulen pärjäämään hevosen kanssa ja päivääkään en vaihtaisi pois. Tämä hevonen on opettanut mulle enemmän kun kukaan muu hevonen tähän asti ja tulee varmasti opettamaan myös muita. Eikä sitä koskaan tiedä vaikka tiemme Kaltsun kanssa vielä joskus kohtaisikin.
Meidän matka 31.7.2013-13.4.2017 <3