perjantai 31. lokakuuta 2014

Villipouni!

Torstaina hevonen joutui vihdoin ihan kunnolla töihin. Ajattelin kuitenkin juoksuttaa sen aluksi, jotta vältyttäisiin ihan mahdottoman energiseltä ja yhteistyöhaluttomalta ratsastukselta. Laitoin hevoselle sivuohjat, jotta se venyttäisi oikeaan suuntaan ja muutenkin pysyisi hanskassa paremmin. Alotettiin vasempaan kierrokseen, jossa hevonen kuunteli hyvin. Heppa ravasi aikansa, jotta vertyi kunnolla, jonka jälkeen laukkaa. Vielä muutamia siirtymisiä laukka-ravi-laukka, joissa hevonen kuunteli hyvin. Sen jälkeen vaihdettiin toinen kierros. Heppa lähti samantien laukkaamaan oikealle, enkä saanut sitä raviin. Päätin sitten antaa sen laukata (eikä tainnut paljon vaihtoehtoja olla). Hevosesta huomasi, että sillä oli ihan hirveä määrä energiaa. Vauhti kiihtyi laukassa ja sieltä alkoi lentelemään aikamoista pukkia toisensa perään. Muutaman kerran hevonen kompuroi (taisi pohja olla epätasainen) ja siitä se riemu sitten repesi. Hevonen laukkasi varmaan sellaset 15minuuttia ympyrällä aluksi kovempaa, mutta pikkuhiljaa hiljensi. Yritin vaan saada menemään sen koko ajan vähän eri uraa, jotta maneesin pohjaan ei tulisi uria. Lopulta hevonen alkoi sen verran väsähtämään, että otin raville. Pyysin vielä yhden laukannoston, jotta se olen minä joka pyytää eikä hevonen. Sen jälkeen heppa sai ravailla vielä muutaman kierroksen, jossa se esitti kyllä todella kivaa ravia.

Otin seuraavaksi sivarit pois ja kiipesin selkään. Hevonen oli edelleen todella energisen tuntuinen ja painoi menemään käyntiä vapainohji aika vauhdilla. Kohta aloin tekemään töitä Kallelle ravissa ja käynnissä, sekä paljon siirtymiä. Aluksi hevoseen ei kertakaikkiaan saanut mitään otetta ja muutama kiukuttelukohtauskin tuli. Jatkoin kuitenkin töitä sen kanssa, enkä hermostunut, vaikka välillä paikallaan vähän pompittiinkin. Kun ravissa hevonen väistöjen ja siirtymien avulla, kuunteli edes jotenkin otettiin vielä laukkaa. Otin aluksi laukkaa vasemmalle, joka oli ihan ok. Tosin hevonen oli aika vahva edestä ja jouduin sitä aika paljon pitämään ja ratsastamaan. Vasemman laukan jälkeen hevonen taas kuumui hieman ja odotti uutta laukkaa ja suuttui jälleen kun ei päässytkään heti laukkaamaan. Jatkoin väistöillä ja siirtymillä oikealle hetken, kunnes sain hevosen paremmin kuulolle.

Sen jälkeen vielä oikealaukka, jossa hevonen ei ollut ihan niin vahva. Laukka kyllä pyöri hyvin, mutta hevonen olisi halunnut mennä vaan lujempaa ja vapaammin. Sain kuitenkin laukan ihan hyväksi, oten siirtysin raviin. Tällä kertaa hevonen oli jo aika kiva ja alkoi kuunellakkin ja protestointi jäi. Otin vielä yhden laukan vasemmalle ihan vaan testimielellä ja se sujui jo paremmin. Vielä loppuravit, jossa hevonen alkoi olemaan jo hieman väsähtänyt. Se kyllä jaksoi liikkua eteen, mutta huomasi, että se haluaa jo venyttää ylälinjaa ja päästä vapaampaan muotoon, sillä yhtään taukoa me  ei oltu pidetty. Loppuraveissa heppa tuntuikin jo mukavan rennolta. Kävelytin  vielä hetken ja hevonen oli aikast hikinen. Tallissa virautin sen, jotta hikinen iho ei alkaisi kutiamaan. Sen jälkeen se sai kuivatella iltaruokien ajan ja ennen kotiin lähtöä vaihdoin sille vielä uudet kuivatusloimet yöksi.
Tänään oli aamutallin vuoro. Ulkona oli ihan superkiva ilma, sillä aamulla lämpötila oli ihan 0, aurinko paistoi, eikä tuullut juuri yhtään. Laitoinkin hepat normaalia aikaisemmin ulos, jonka jälkeen hoidin tallin. Tallitöiden jälkeen hain hepan sisälle ja laitoin sen kuntoon. Päätin kokeilla lähteä varmaan kuukauden tauon jälkeen ulos köpöttelemään, sillä ilma oli niin upea. Ei olla käyty maastossa, sillä hevonen on ollut sen verran hankalalla päällä, että välillä manesiin pääsykin on tuottanut ongelmia. Käytiin tallin läheisillä teillä kävelemässä, sekä metsäpolulla kiipeilemässä. Hevonen oli todella rento ja koko matkan todella kiltisti. Teki kyllä hevoselle varmasti hyvää, päästä pois pihasta vähän metsään ja muutenkin muihin maisemiin. Ei oltu ulkona kun semmoset 30-40min. Mutta jospa nyt hevonenkin jaksaisi tehdä paremmin töitä, kun pääsi tekemään vähän muutakin.




torstai 30. lokakuuta 2014

Hmmm....

Tiistaina oli siis aika ratsastaa Kallella vapaiden jälkeen. Tallille päästyä kuulin, että hevonen oli riehunut aika paljon tarhassa, joten ratsastusta en kovinkaan innokkaana odottanut. Otin hevosen heti sisälle ja annoin sen syödä lisärit. Harjailin hevosen rauhassa ja laiton varusteet. Heppa oli varusteita laittaessa kuitenkin aika rauhallinen, eikä kovinkaan jännitynyt. Lähdetiin maneesiin ja heppa tuli sinne ihan kiltisti ilman pelleilyä.
Uudet suitset päässä, ei muuten hinkannut ratsastuksen jälkeen yhtään. Klipsi turpahihnasta jouduin ottamaan pois, sillä turpahihan oli aivan liian pitkä. Näin se oli sopiva, joten normaalisti joudun tätä käyttämään.

Vähän Kallen rakennetta, musta se alkaa näyttämään jo aika tasapainoiselta hepalta.

Kävelytin Kallea aika pitkään ja se ei ollut kovinkaan säikyn tuntuinen, mitä se yleensä vapaiden jälkeen on ollut. Aluksi oli tarkoitus juoksuttaa, mutta päätinkin mennä suoraan selkään. Käveltiin vielä hetki vapainohjin, jonka jälkeen otin ohjat käteen. Hevonen ei oikeastaan jaksanut keskittyä yhtään, eikä ihme, joten annoin sen aika vapaassa muodossa liikkua, kunhan vaan liikkui, eikä pelleillyt. Pääasiassa ravattiin kevyessä ravissa koko ajan isoja ympyröitä. Sen enempää en viitsinyt vapaiden jälkeen vaatia, sillä liian energisenä hevonen vaan hermostuu ja tulee todella vaikeaksi. Muutaman kerran heppa vähän kiukutteli, kun yritin ratsastaa sitä hieman enemmän. Laukkaa ei otettu ollenkaan, sillä se olisi saattanut olla turhan energista, joten otettiin vaan tämä kerta hölköttelyn kannalta. Ratsastuksen jälkeen heppa sai vielä hetken laukkailla juoksutuksessa, jotta se kuitenkin pääsi laukkaamaan. Se oli siinä suht rauhallinen ja pukitteli vaan hieman. Kohta aloinkin kävelyttää poikaa. Tuuli oli hieman yltynyt ja oli tullut pimeä kun lähdettiin maneesista. Tämän takia otin vielä muutaman maastakäsin jutun ennen maneesista poistumista, sillä viime aikoina ollaan turhan usein oltu kahdella jalalla maneesista poistuessa. Tällä kertaa poistuminen menikin ihan hyvin, eikä hevonen pelleillyt, vaikka se hieman jännityikin.

Noo ei se maneesista talliin matka kuitenkaan ihan kömmelluksitta menty, sillä tarhojen välistä kun tultiin pois, en tiedä mitä oikeen tapahtu. Kävelinkö hevosta päi vai pelästyikö hevonen jotain sen verran, että otti jalkaa sivulle. Kuitenkin Kalle kamppas mut ja lensin hienossa kaaressa maahan suoraan kyljeltään. Käännyin heti, jotta kerkeän väistämään, jos hevonen on hypännyt pystyyn. Onnekseni se oli vaan väistänyt muutaman metrin ja ihmetteli mitä oikein tapahtui. Keräsin itseni maasta ja jatkettiin takaisin talliin. Heppa pääsikin jalkojen pesun kautta syömään iltaruokia.

Eilen oli tarkoitus mennä ratsastamaan, mutta eiköhän aamulla ollut ihan hirveä myrsky, joten maneesissa olisi kolissut niin paljon ja muutenkin tavarat vain lenteli pihalla, joten totesin, että tänään torstaina on ehkä parempi päivä mennä, sillä pitäisi olla kaunis ilma. Mietin myös ettei ole enää niin merkityksellistä yksi päivä sinne tai tänne, kun höntsäillessä on mennyt jo sen verran aikaa, että hevonen on kuitenkin hirveä ja energinen ratsastaa. Yritetään tänään sitten saada hevosta jo vähän toimimaan töissä ja viikonloppuna olisi tarkoitus jatkaa liikutusta ja treenejä oikeen kunnolla.

Kävin muuten kampaajallakin ja mun hiuksista lähti ainakin 20cm pois. Ennen ne oli tonne alle puolenselän, mutta ei enää:)

maanantai 27. lokakuuta 2014

Voihan syysmyrskyt!

Heppa vietti kokonaan vapaata viikonloppua, sillä Kalle rokotettiin lauantaina ja sen lisäksi olin sunnuntaina HIHS:ssä.
puhelimesta muutama huonolaatunen kuva



 HIHS ostin hevoselle uudet suitset, perfect sit of swedenin flying change revolutionit, eli nämä
Träns Flying Change Revolution
Kuva lainattu perfect sit of swedenin sivuilta
Otin Kallelle koon Full, suitset olivat muuten sopivat, mutta turpahihnaan pitää tehdä lisää reikiä, sillä se on nyt ihan löysä, melkein nyrkki menee väliin. Me ei muutenkaan piukalla pidetä turpahihnaa, mutta nyt sinne menee melkein nyrkki väliin. Muuten suitset vaikutti oiken hyviltä. Lisäksi itselleni ostin hanskat.

Suitset testasin tänään hevosen päähän ja lisäksi öljysin ne ennen käyttöä. Tänäänkin oli aivan kauhea tuuli aamusta ja pohdin mielessäni, että mahdetaanko jotenkin päin tänään päästä maneesiin. Koko viikonlopun on ollut ihan hirveä tuuli ja nyt tänään illalla se on jos hieman laantunut, mutta lupaa kovaa tuulta edelleen koko viikoksi. Tänään lähdettiin maneesiin jos siinä aamu 8 ja laitoin hevoselle korviin pumpulia ja hupun, jotta se ei ihan kaikkea kuulisi. Hevonen ei oikeen kyllä pidä pumpuleista korvissa ja yrittää ravistaa niitä aina pois. Laitoin liinan ja suunnaattiin maneesiin. Kävelytin aika pitkään ja maneesissa oli hirveä meteli, sillä pleksit piti kauheaa kolinaa ja tuntui lähes siltä, että maneesi lähtee kohta meidän ympäriltä pois. Onneksi hevosella oli ne pumpulit, niin tyytyi vaan kyttäilemään, eikä juurikaan sinkoillut. Heppa sai hetken juosta ja ottaa muutamat laukat juoksutuksessa ihan rennosti. Muutamia pukkeja päästettiin, mutta muuten heppa liikkui kivan irtonaisesti, eikä sen suuremmin pöllöillyt. Yritin juoksuttaa niin, että saan energiaa hieman vähemmälle, mutta ei tulisi hiki, koska rokotuksesta on niin vähän aikaa. No se, että ei tule hiki, on tällä hetkellä vähän vaikeaa, koska ulkona oli +12 ja hevosella kuitenkin jo talvikarva. Kävelytin hevosta ja lähdettiin maneesista.

Noo pitihän sitä nyt hieman pelleillä, sillä muutama metri maneesin ulko-oven jälkeen, heppaa taas pelotti niin paljon kauhiasti. Heppa pyöri ja pörisi ja hyppi muutaman kerran pystyyn, kunnes päästiin menemään eteenpäin. Hevonen poikittain mun edessä, mutta edettiin kuitenkin. Kohta sain hevosen suoristettua ja talliin meno sujuikin suht rauhassa.

Kalle muutti tänään myös toiseen karsinaan. Ruffe siis lähti vihreämmille laitumille lauantaina, joten Otto siirtyi sen karsinaan ja Kalle pääsi Oton karsinaan. On kiva kun hevonen pystyy nyt haistelemaan vastakkaisessa karsinassa olevaa Onnia ja on muutenkin käytävän alussa. Siivosin siis Kallen vanhan karsinan ja siirsin tavaroita meidän uuden karsinan oveen. Heppa pääsi aamulla tutustumaan uuteen karsinaan ja alkoi heti syömään Oton kupin reunoista vanhoja ruuanjämiä. 

Kohta hepat pääsikin ulos. Tuuli oli silloin jo hieman tyyntynyt ja Kalle meni kiltisti ulos ja oli tarhassa ihan rauhallinen.

Huomenna olisi tarkoitus mennä jo selkään, mutta juoksutan sen sivuohjilla luultavasti aluksi. Saa nyt nähdä miltä hevonen vaikuttaa. Toivottavasti kohta päästäisiin jo treenaamaan, sillä tässä on nyt ollut niin paljon kaikkea. Uusien satuloiden testausta, hevosella muutenkin huonoa aikaa, jotka johtuivat osittain satulasta ja osittain testauksesta syksyn kylmettyä ja pimennyttyä. Ja nyt viimeisenä vielä se rokotus, jonka takia hieman lomaa hepalla.

perjantai 24. lokakuuta 2014

Kuulumisia

Tiistaina liikuttelin Kallen jälleen maneesissa. Vihdoinkin heppa oli taas kiva, eikä kiukuttelusta tietoakaan. Maanantainen kunnollinen läpiratsastus ja muutenkin edellisten päivien kunnon liikunnat saivat hevosen energiatasot sopivaksi ja se jaksoi keskittyä työntekoonkin. Keskiviikkona heppa sai vapaata. Halusin vissiinkin kerjätä verta nenästä jättämällä vapaata, sillä olihan hevonen jo päivän verran ollut hyvä. En kuitenkaan jaksanut vaan lähteä tallille, sillä kerkesin kerrankin olemaan 2h päivällä kotona. Normaalisti lähden aamulla puol 8 aikoihin ja tulen siinä kello 22 takaisin kotiin, joten päivät on todella kiireisiä.

Torstaina päätin juoksuttaa hevosen aluksi jokatapauksessa, jotta se ei saa ylienergistä kiukutteluvaihdetta päälle. Tallissa se kuitenkin oli suht rauhallinen, vaikka ekat pakkaset olivatkin tulleet. Maneesissa juoksutin hevosen sivuohjilla. Se toimi juoksuttaessa todella kivasti. Ravi alkoi pikkuhiljaa irrota paremmin ja paremmin. Laukkaa vähän jännitin, koska hevonen oli aika energisen oloinen, vaikka kiltisti on ollutkin ja yleensä ennen laukassa on lähtenyt sellanen kiitolaukka-pukkisarja, jossa itse olen vaan roikkunut narussa ja yrittänyt herraa rauhottaa. Tänä syksynä tällaista ei kuitenkaan ole kertaakaan tullut. Eikä myöskään tällä kertaa. Heppa on selkeästi saanut paremmat tasapainon ja voimaa, sillä hevonen kulki löysällä liinalla sivuohjat löysinä, polkien hyvin alle nättiä "kootumpaa" laukkaa mitä ennen on kulkenut.

Muutama pukki tosin päästettiin, sillä sivuohja teki muutaman kerran sellasen "raippa" äänen, jota hevonen pelästyi ja pukitteli muutaman kerran, mutta siitäkään ei vedetty totaali kilareita vaan laukkaa jatkettiin rauhassa. Minusta pukittelu tekee ihan hyvää, kunhan hevonen on kontrollissa, niin ei mua haitaa. Heppa nosti todella kivasti pyynnöstä laukat ja aina siirtyi raviin ja muihin askellajeihin mihin pyysin. Oikealle hevonen ei riehunut yhtään. Siitä oikeen näkee miten sen laukka on saanut voimaa, sillä se on jotenkin niin ihanan tasapainoista oikeallekkin. Jee!

Juoksutuksen jälkeen vielä ratsastin hevosen. Heppa oli ihan ok, tosin ei kunnolla ohjan ja pohkeen välissä ja siitä johtuen vähän valui ja luikerteli, mutta muuten ei katsottu yläkautta silmiin ja kiukuttelutkin loppui yhden kerran testailuun, jonka jälkeen tehtiin töitä kiltisti. Laukka oli aika hyvää ja tasapainoista, paitsi että yksi ninjapotku tuli sivulle kun hiekkaa lensi seinään, mutta siitä jatkettiin kuitenkin hyvää laukkaa.

Ei olla ratsastaessa sen ihmeempiä tehty, vaan on keskitytty ihan perusjumppaan ja ratsastukseen ja siihen, että hevosen saa siinä toimimaan. Toisina päivinä sujuu paremmin mitä toisina.

Tänään tein aamutallin hirveässä tuulimyrkyssä. Heitin hepat suht aikaisin ulos, jossa Kalle jo vähän pelästyi mutta oli suht rauhallinen. Tallin siivottua yritin lähteä sen kanssa maneesiin. Laitoin suitset päähän ja liinan kiinni, mutta meidän matka loppui aika äkkiä, sillä hevonen oli hirveän jännitynyt ja sinkoili koko ajan mihin sattui. En jaksanut sen kanssa alkaa tapella sen enempää kun hevonen oli sitä mieltä, että kaikki pelottaa, joten vein sen takaisin tarhaan ja se saa nyt pienen loman, sillä huomenna Kalle saa rokotuksen, joten lomailua muutama päivä tiedossa. Katsotaan jos maanantaina saisi se kevyesti liikutettua. En edes halua tietää millanen ruutitynnyri maanantaina karsinassa odottaa. Onneksi on luvattu lämmintä, jospa se hieman herraa rauhottaisi.

Eikä ihme, että hevosta tänään pelotti, sillä muutkin hepat oli aika varautuneita. Talli on vielä todella aukealla paikalla ja tallin pihassa Paljon vaahteralehtiä, jotka lenteli ja piti aika kovaa meteliä, lisäksi tuuli niin paljon, että tavarat pihalla vähän lenteli ja aurinkovarjot, jotka olivat kiinni kaatuilivat, joten ei ihme, että Kalle oli vähän säikkynä.
Niin tärkeänä:)

Torstai illan näkymää

Jalkojen pesussa. Kalle ei olisi millään jaksanut seistä, kun tiesi, että hevosilla on iltaruoka aika!




Tallin heppoja odottamassa päiväruokia, ja viimeinen kuva Ruffesta, joka kokee huomenna viimeisen päivänsä :(

Päiväheinillä!

Ihana takkatuli tallin jälkeen, sillä ulkona on kylmä!
Sunnuntaina olisikin aika sitten lähteä HIHS:n!

maanantai 20. lokakuuta 2014

Vaikeeta on!!!

Perjantain jälkeen kaikki ei ratsastaen olekkaan sitten ollut ruusuilla tanssimmista. Hevonen vietti lauantaina vapaata, koska aika kului päivällä ihan liian nopeasti enkä kerennyt ratsastamaan. Sunnuntaina liikutus jäikin vasta iltaan. Sunnuntainen ratsastus ei sitten ihan sujunutkaan, sillä hevonen oli ihan liian energinen. Jo tallissa hevonen kyttäili vaan korvat hörössä, eikä rentoutunut ollenkaan. Maneesissa hevonen kuitenkin käveli ihan suht rauhassa, eikä säikkynyt sen enempää. Selkään päästyä hevonen vaikutti kovin energiseltä. En oikeastaan saanut siihen mitään kontaktia, sillä hevonen vaan paahti menemään pää taivaassa korvat hörössä, eikä kuunnellut pätkääkään. Tein käyntityöskentelyä hetken, mutta siirryin raviin, koska hevonen oli kamala.
Kuvat vanhoja, mutta näin on lähes nyt kaikki kerrat menty, tosin on saattanut pääkin olla vielä taivaissa.....


Ei siis mitenkaan kovinkaan kummosesti, onneksi välillä parempiakin pätkiä!

Ravissa hevonen ei myöskään kuunnellut pätkääkään, vaan pyrki katsomaan mua yläkautta silmiin. Kaikki muu kiinnosti enemmän kun mä siellä selässä. Yritin vaatia hevosta tekemään töitä, mutta siitähän hevonen vaan ärsyyntyi. Otin laukkaa molempiin suuntiin. Jouduin aika paljon pitämään hevosta laukassa. Oikea nosto oli aika vauhdikas ja jos en olisi ollut valmiina, oltaisiin menty aika haipakkaa ympäri maneesia. Laukkojen jälkeen yritin tehdä töitä hevosen kanssa ravissa. No eihän siitä mitään tullut, sillä hevonen kulki koko ajan vähän keskari pystyssä, joten kun yritin vaatia tekemään jotain, hevonen vaan jumitti, viskoi päätä ja teki kaikkensa ettei tarttisi töitä tehdä. Hetken vielä yritin tehdä herran kanssa jotain, mutta totesin, ettei saada kun tappelu aikaan. Tällaisella olotilalla hevosta on oikeastaan ihan turha edes yrittää ratsastaa, sillä se menee vaan vaikeammaksi, mitä enemmän yrittää tehdä töitä. Hyppäsin alas selästä alas ja otin Kallelta satulan pois ja päästin irti maneesissa. Kalle kuunteli siinä yllätävän hyvin. Se siirtyi raviin heti kun pyysin, sekä käyntiin ja tuli luokse pyynnöstä. Aluksi hevonen ei riehunut yhtään, mutta halusin, että se edes hieman irrottelee.

Pyysin hevosta laukkaamaan ja siitä hev
onen selvästi innostui. Se ei kuitenkaan enää ihan päättömänä mene, vaan laukkaa rauhallisemmin, mutta pukittelee enemmän. Pukittelu avaa hyvin selkää, sekä hevonen selvästi nauttii siitä. Onneksi se ei enää mene ihan täysillä. On sentään tajunnut, että on vähän pieni tila mennä täysiä, kun seinät tulee äkkiä vastaan. Hetken hevonen laukkaili ja pukitteli, sen jälkeen pyysin vielä ravia ja tehtiin loppukäynnit. Hevonen oli ihan hikinen, sillä sillä on talvikarva ja ulkona on kuitenkin lämmintä. Kalle lisäksi vihaa kun sillä on hiki ja yrittää hinkata itseään joka paikkaan.

Tänään hevonen pääsi aamulla aikaisin treenaamaan. Aluksi hevonen oli aika hankala ja yritti selvästi testata. Eikä ihme kun en eilen saanut sitä mitenkään päin ratsastettua. Tänään laitoin gramaanit, jotta hevonen keskittyisi paremmin. Kallella onneksi saa olla ne ihan löysällä, mutta estää silti sen yläkautta tuijottamisen. Ravailin alusta asti harjotusravissa, sillä hevosta ei työnteko kiinnostanut. Tänään en antanut sille kuitenkaan periksi ja hevonenkin oli tänään jo vastaanottavaisempi. Pikkuhiljaa kiukuttelut väheni ja laukkakin kulki ihan hyvin. Lopulta hevonen antoi periksi ja sain sen edes ihan suht hyväksi. Hevonen ei ihan parhaimmillaan tänäänkään ollut, mutta sain sillä kuitenkin tehtyä töitä ja sekin alkoi jo edes hieman kuuntelemaan ja vähemmän testaamaan minua.

Tässä vielä video vapaana juoksutuksesta, jossa hevonen toimi todella kivasti!

Päätinkin nyt ettei hevonen saa viikossa kuin korkeintaan yhden vapaan ja muut päivät ratsastan hevosen kunnolla läpi, jottei liikaa energiaa pääsee syntymään ja sitä kautta lähes mahdoton ratsastaa.

perjantai 17. lokakuuta 2014

Hieno heppa!

Ratsastuskuulumisia nyt taas välillä, kun satula hässäkkä on ohi. Eilen päästiin siis oikeen kunnolla ratsastamaan uutta satulaa. Kävelytin hevosta aika kauan, jonka jälkeen menin selkään. Hevosella oli ollut juuri edellispäivänä vapaata ja se heti alusta asti käveli reippaasti. Aloitin tekemällä käynnissä hetken töitä, jonka jälkeen ravailtiin pääasiassa kasikkoa kevyessä ravissa. Verkan jälkeen istuin harjotusraviin, jota ei olla pitkään aikaan oikeen tehty ja työstetty, koska hevonen on lyönyt ihan hanat kiinni ja jumittanut pelkästään.
Viime syksyltä, siis aivan järkky mun istunta ja hevonen posottaa etupainoisena ympäri peltoa!
Aluksi hevonen juoksi aika pahasti pois alta ja muutama kiukuttelu tuli aluksi kun vaadin tasaisempaa tuntumaa ja hevosta kuuntelemaan ohjaa ja pohjetta. Jäinkin pääty-ympyrälle, jossa menin aika pientä rauhallista ravia, jotta hevonen joutui odottamaan, eikä päässyt paahtamaan selättömänä ja takajalat tallissa ympäri maneesia. Aloin väistätämään vuorottellen muutamia askeleita takapäätä sisälle ja vuoroin ulos. Etuosan tarkoituksena pysyä lähes samalla uralla, eikä väistää niin paljon kun takapään. Näin sain paljon paremmin pohkeet kyljistä ratsastettua läpi ja hevosta taipumaan kropastaan. Aluksi tehtävä tuntui hieman hankalalta, sillä Kalle ei oikeen halunnut väistää pohjetta. Pohkeen väistättäminen varsinkin nyt kun ei olla varmaan 1-2 kuukauteen käytetty ollenkaan kannuksia, on tullut huomattavasti vaikeammaksi. Lopulta hevonen kuitenkin alkoi väistämään jalkaa todella hyvin.
Muutama viikko sitten, hevonen selvästi paremmin takaosan päällä ja rennompi, vielä vaan ryhtiä ja takapäätä paremmin alle, niin hyvä tulee. Pikku hiljaa, pikkuhiljaa!

Yhtäkkiä tapahtuikin jotain mitä ei ennen juurikaan ole tapahtunut. Hevosen niska nousi korkeimmaksi kohdaksi ja tuli tasaisesksi edestä, hevonen tuntui muutenkin kasvavan monta senttiä lisää korkeutta ja hevonen alkoi odottamaan mitä tehdään ja kuunteli superhyvin. Sain siis hevosen selän kunnolla ylös ja takajalat hevosen rungon alle. Voi että sitä tunnetta kun hevonen kulkee hyvin oikeenpäin ja niin vaivattomasti. Sen jälkeen hevonen tekikin oikeastaan mitä halusin, se lyhensi ja meni superhidasta ravia pelkällä istunnalla ja lisäsi isompaan raviin heti kun annoin sen ravata. Se oli HIENO!.

Ravien jälkeen otin vielä laukkaa. Laukannostot tuntui oikeen kuinka hevonen ponnisti takaa ja laukka oli aikast hyvää, Hieman hevonen kävi pitkän ravityöskentelyn jälkeen intona kun viimein pääsi laukkaamaan, mutta laukkasi kuitenkin hyvin. Ratsastin muutamia lyhennyspätkiä ja välillä annoin sen laukata hieman enemmän. Otettiin myös muutama siirtymä laukkasta raviin ja takaisin laukkaan.

Lopuksi vielä loppuravit eteen alas ja pitkän loppukäynnit.

Tänään ratsastin aamulla aikaisin hevosen kevyesti. Hevonen oli jälleen aika innokkaana ja tarkoitus oli heti aamusta käydä alkukäynnit maastossa taluttaen, mutta hevonen pinkoi jo maneesin ohi sen verran vauhdikkaasti, että päätettiin kääntyä, jotta saan sen suht rauhassa kulkemaan. Ravailin aika pitkillä ohjilla vain taivutellen ympyröillä ja volteilla, otin molempiin suuntiin laukkaa ihan vaan rennosti ja vielä loppuravit. Hevonen ei kiukutellut kertaakaan, vaan teki hyvällä innolla töitä. Ratsastuksen jälkeen hevonen pääsikin ulos viettämään kaunista, aurinkoista päivää!

Ja pakko vielä hehkuttaa meidän uudesta satulasta, sillä nyt kun olen sillä mennyt tuntuu se niin hyvältä ratsastaa, kaikenlisäksi hevonen liikkuu siinä todella mielellään ja aikaisemmat kiukuttelut puuttuivat tänään jo kokonaan, joten satula tuntuu istuvan hevoselle oikein hyvin. Lisäksi nyt kun olen mennyt ilman kannuksia jo kauan, en niitä oikeastaan edes kaipaa. Aluksi se tuntui todella hankalta, mutta nyt hevonen on niin paljon nopeampi pohkeelle ja pääsen jotenkin lähemmäs hevosta. Hevonenkin on tyytyväisempi kun ei kannuksia enää ole. Enää mun ei tarvitse kannatella hevosta jaloilla, vaan se liikkuu itse. Ennen heppa oli aika puuta kyljistä ja kannuksilla kannattelin sitä. Toivottavasti meno tästä vaan paranee, kun on varusteetkin nyt sopivat ja kunnossa.
Hyvää viikonloppua kaikille!

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Jippii, uusi koulusatula!!!

Vihdoin tein päätöksen meille tulevasta koulusatulasta. Kirjottelinkin jo aikaisemmin fairfax:in monoflap koulusatulasta, jolla hevonen liikkui huomattavasti paremmin ja satula oli muutenkin hevoselle todella hyvä ja istuva. Maanantaina kun kokeilin vielä satuloita ja mikään ei ollut hyvä, päätin vielä pitkän pohdinnan jälkeen tiistaina mennä vielä kerran tällä fairfax:in koulusatulalla, joka siis tuntui aluksi itselle hieman oudolta isojen tukien takia. Satulassa joutui siis istumaan todella suorassa ja jalkaa ei voinut siirrellä miten tykkää. Tiistaina pelkäsin hevosen olevan todella hankala, koska se oli edellisinä päivinä ollut vaikea ja haluton liikkumaan. Lisäksi satuloiden testaus on ollut aika stressaavaa, kun satulaa on miljoona kertaa vaihdettu ja kokeiltu.

Tiistaina en siis ottanut edes muita satuloita mukaan. Ihan aluksi hevonen teki yhden topin, jonka laitoin kuitenkin ihan testauksen piikkiin, sillä hevonen vaan jumitti, mutta ei kiukutellut muuten. Sen jälkeen hevonen toimi paremmin, eikä kiukutellut enää. En tehnyt sen kummempia kun vaan ravailin sillä ja laukkailin molempiin suuntiin. Tehtiin semmonen pikatreeni, koska hevonen toimi ihan ok ja mulla oli kiire.

Tiistaina kun kävelin loppukäyntejä, tein vihdoin päätöksen satulan suhteen ja soitin suoraan satula.com, että ei tartte muita satuloita laittaa valmiiksi, että otan sen fairfaxin.  Hevonen vaan liikkui sen kanssa niin paljon paremmin, mitä muiden satuloiden, lisäksi se tuntui jo itsekkin sopivalta ja lisäksi sen leveyttä saa muutettua vaihtokaarien avulla.

Tällä hetkellä satulassa on sininen kaari eli leveä. Se on ehkä ihan pikkasen liian leveä, mutta seuraava olisi hieman kapea tai menee kapeaksi nopeasti, joten päädyin pitämään sen inan liian leveänä. Satula istuu kuitenkin hyvin ilman mitään karvoja muuta tällakin kaarella ja hevonen mahtuu hyvin kasvattamaan lihaksia.

Toivottavasti satula sopii hevoselle hyvin vielä kuukausienkin jälkeen ja liikkuu sillä kivasti! Ihanaa kun satularumba on tällä hetkellä ohi. Muutama ulkonäköseikka on vielä, sillä meillä on nyt tummanruskeat jalustinhihnat ja ruskea eric le tixerantin satulavyö, jotka menee ihan ulkonäköseikoista jossain vaiheessa vaihtoon.
Tässä nyt vielä muutama kuva uudesta satulasta!
Ja linkki valmistajan sivuille täällä, sillä merkki oli ainakin itselle vähän tuntemattomampi, eikä näitä juurikaan suomessa näe.






maanantai 13. lokakuuta 2014

Satula testit jatkuu!!

Satuloiden testaus on siis kovassa vauhdissa ja edelleenkin ainut sinnepäin oleva oli toi fairfax monoflap satula. Hevonen liikkui siinä paljon irtonaisemmin mitä muissa ja suht mielellään. Mulla on hieman ongelmia satulan kanssa, sillä se ei anna juurikaan tilaa heilua tai muuttaa jalan paikkaa, joka ei kyllä oo ehkä huonoasia, kuitenkin sunnuntaina satula tuntui jo paljon paremmalta. Hinta hieman satulassa kirpasee, mutta mikäli ei parempaa löydy luultavasti siitä tulee meidän satula.

Sunnuntaina kokeiltiin myös kiefferin satulaa, joka näytti maastakäsin ihan hyvälle, mutta selässä huomasin, ettei säkätilaa ole riittävästi. Heti etukaaren kohdalta säkätila kyllä riittää, mutta  hieman takempaa säkä ottaa melkein satulaan kiinni. Väliä on siis ihan puolesta sentistä senttiin, joten en halua ottaa riskiä, että satula ottaisi säkään kiinni ja kipeyttäisi hevosta. Joten kiefferi ei ollutkaan sopiva vaihtoehto.
Sunnuntaina hevonen oli hieman hankalampi, mitä se oli lauantaina, mutta heti satulavaihdon jälkeen ja kun laitoin vaan hevosen töihin, se toimi huomattavasti paremmin. Taitaa hevonen nyt vähän testailla ja muutenkin sitä kyllästyttää kun satulaa kokeillaan joka päivä ja vaihdellaan ja venkslataan niitä. Sunnuntaina mulla menikin maneesissa aika pitkään, koska joutusin käymään tallissa vaihtamassa satulaa. Lisäksi hevonen oli aika jännittyneen oloinen, joten otin sen hetkeksi ilman satulaa liinan päähän hölkkäämään. Se oli siinä rauhallinen, joten ajattelin hypätä selkään. Juuri kun irrotin liinan ja olin laittamassa ohjia, heppa pelästyi jotain ja veti muutaman pukkilaukkakierroksen ympäri maneesia, jonka jälkeen antoi ottaa kiinni ja pääsin selkään. Hevonen säikkyi muutaman kerran ennenkin kun tultiin maneesiin ja maneesissakin vielä, mutta ratsastaessa heppa toimi tämän pienen tsempalon jälkeen ihan hyvin. Päästiin jopa ekalla pimeällä ihan rauhassa talliin.

Tänään oli kokeilussa idealin satula sekä kentaurin satula. Molemmat näytti myöskin hyvälle selässä, mutta heti alkuun huomasin hevosen selkään noustessa, että idealissa sama ongelma, mitä kiefferissäkin, eli säkä otti lähes kiinni satulaan hieman taaempaa. Lisäksi hevonen oli hankalalla päällä, eikä varmasti huono satula auttanut asiaa. Kävin siis heti alkuunsa vaihtamassa kentaurin satulaan. Nyt säkätilaa ole korkeuden puolesta jo lähes sopivasti, mutta nyt sään tila oli sivusuunnassa liian kapea ja säkä otti sivuilta hevosen liikkuessa jatkuvasti toiselta puolelta kiinni. Ratsastin jälkimmäisellä satulalla hetken ja otin laukkaakin. Hevonen oli huono ja olisi koko ajan halunnut jumittaa ja olla liikkumatta. Sain kuitenkin toisen laukan nostettua, joka oli sitten jo ihan hyvää laukkaa. Sen jälkeen kun yritin nostaa vielä uudestaa toiseen suuntaan hevonen ei selvästi halunnut sitä nostaa ja taas pakiteltiin ja viskottiin päätä ja häntää. Päätinkin että ravailen hetken, jonka jälkeen hevonen saa vain kävellä. Hevonen ei myöskään liikkunut näillä satuloilla niin hyvin mitä sillä fairfaxilla. Joten kaksi satulaa sai jälleen hylkäyksen.
Tässä sama selkäkuva mitä viime postauksessa, jossa näette hyvin pitkän ja korkean sään, joka on todella haasteellinen satulan etsinnässä.
ideal jessika sivulta, joka näyttää ihan hyvältä ja siltä että säkätilakin riittää

tämä kentaurikin näyttää hyvältä sivukuvasta.

Vielä edestäkin näyttää hyvältä, mutta vasta selästä huomaa ongelman, koska Kallella on ihan hirveän pitkä säkä, joten säkätila satuloissa loppuu vähän liian aikaisin.


Yksi satula jäi vielä ratsastamalla testaamatta, nimittäin kent &mastersin vaihtokaarellinen. Satulassa vaikuttaisi säkätila riittävän, mutta meillä kokeilussa aivan liian leveä satula, joten selkään en sen kanssa oikeen voinut mennä,
Hieman leveä :D

Sivusta ihan ok, vaikka satula todella paljon liian leveä onkin.

Vierashuoneella uusi käyttötarkoitus:D
Keskiviikkona käyn jälleen satula.com, jonne vien kaikki hylkäämäni satulat. Tohon kent & mastersiin vaihdetaan kapeampi kaari, jotta päästään sitä testaamaan. Monoflappi jää luultavasti vielä testikäyttöön ja haen keskiviikkona vielä muita mahdollisia satuloita kokeiluun, toivottavasti löydämme juuri sopivan ja päästään kunnon treeniin, sekä tiedän ettei kiukuttelu johdu kipeytyneestä selästä tai huonosta satulasta.

Mitä tykkäsitte tällaisestä postauksesta?

On muuten todella stressaavaa etsiä hepalle juuri sitä sopivaa satulaa, varsinkin kun Kalle on superherkkä, tällä hetkellä hieman hankala ja sillä on vielä supervaikea selkä löytää satula.

lauantai 11. lokakuuta 2014

Uuden satulan etsintää!!!

Kallen vanha satula on hieman epäsopiva. Se on tullut edestä liian kapeaksi ja lisäki sen takapaneelit ei ole koskaan ottanut kiinni selkään kunnolla. Olen jo hetken ollut sitä mieltä, että uusi satula kohta tarvitaan. Hevonen on nyt kuitenkin liikkunut ihan hyvin, kunnes viimeisinä viikkoina kiukuttelu on välillä taas alkanut, jonka uskon johtuvat osittain epäsopivasta satulasta.
Tässä kuvat Kallen selästä ja satula paikallaan selässä.
Kamala säkähirviö, joten satulan etsiminen ei ole helppoa!

Sivusuunnasta vanha satula näyttää hyvältä, mutta....

Takaapäin näkee ettei takapanelit ota lainkaan selkään kiinni ja lisäksi satula painaa lapoihin ja lapojen taakse.
Niimpä varasin aikaisemmin viikolla ajan satula.com Paimioon, josta kävin tänään aamulla hakemassa 7 satulaa mukaan. Kaksi niistä näytti selässä hyvälle. Parhaat olivat Kiefferin satula ja yksisiipinen fairfax (olen aina haaveillut yksisiipisestä koulusatulasta). Tänään päätin testata toisen niistä ratsastaen ja huomenna toisen. Tänään kokeilussa siis tuo yksisiipinen satula. Olen ratsastanut viimeiset 4-5 vuotta lähes aina albionin koulusatuloilla, joten heti hevosen selkään päästyä tuntui todella kummalliselta. Satula tuntui kuitenkin todella tukevalta, eikä heilunut mihinkään suuntaan. Aluksi jalustimet olivat aivan liian lyhyet, sillä satulassa oli aika massiivinen tuki edessä ja mun jalat meinas väkisin mennä sen yli, joten jouduin pidentämään jalustimia. Muutenkin jalan piti olla aika oikeassa asennossa, eikä satulassa saanut kauheasti jalkaa siirrettyä, joka on kyllä hyvä asia.






En tänään kiinnittänyt sen enempää huomiota Kallen päähän, vaan pelkästään siihen miten se liikkuu. Tänään ei tullut yhtään kiukuttelu kohtausta, mitä on tullut edellisillä ratsastuskerroilla monta kertaa. Lisäksi tuntui, että hevonen pystyi tekemään isompaa liikettä edestä ja laukka oli jotenkin rauhallisempaa ja tasapainoisempaa. Itselläki oli aika paljon ongelmia istua harjotusravissa, varsinkin kun ei olla ainakaan viikoon menty kun kevyttä ravia. Ja onhan uusi satula aina aluksi jotenkin hankala istua ja ratsastaa. Kaikinpuolin kuitenkin satulasta jäi hyvä olo ratsastuksen jälkeen. Huomenna kokeilen siis kiefferin satulaa, mitä minä ja heppa siitä tykätään. Sen jälkeen tarkoitus mennä muutamia kertoja satulalla kummasta tykkättiin enemmän. Meillä on nyt viikko aikaa testailla satuloita ja ensi lauantaina palautan ne takaisin.
tässä vielä muutamia syksykuvia, joihin ei oltu kyl valmistauduttu, hevonen vain pikaisesti harjattu ja itse suoraan sängystäheränneen näköisenä.








Tässä vielä muutama video. Mun istunta on ihan hirvee ja heppa liikkuu miten sattuu, mutta varsinkin viimeisessä videossa näkyy, että etuosa liikkuu paremmin, mikä on Kallella yleensä aika vaatimaton.




Huomenna saan tuskin ketään kuvaamaan, mutta kertoilen teille sitten miltä toinen satula tuntui.