maanantai 9. helmikuuta 2015

Liikaa vapaata!

Kallella on nyt ollut aivan liian kevyt liikutus, mutta tällä kertaa ihan syystä. Heppa on pääpiirteittäin ollut ihan ok, mutta huomaa että energiaa on ollut liikaa ja tekemisen puute. Hevonen on varsinkin laukoissa ottanut aina vähän väliä omia rodeotuokioita. Perjantaina olin todella pahassa flunssassa ja en siksi ratsastanut. Ajattelin kuitenkin, että Kalle pääsee vähän liikkumaan, niin käydään maastokävelyllä. Ulkona oli aika tuulista ja pojalla energiaa ihan hirveästi. Pääosin se oli ihan kiltisti, mutta itse nokka tukossa ja kurkku kipeänä yritin tarpoa sen perässä ja osan vielä umpihangessa. Ei oltu kävelemässä kuin noin 20minuuttia ja luulin kuoleva siihen.

Lauantaina oli jo hieman parempi olo, tosin tukossa oli vieläkin pahasti. Ratsastin pojen heti aamusta. Se oli ihan ok, mitä nyt laukassa välillä hevonen vei 6-0. Kerran se lähti vähän rodeoimaan ja olin itse vielä sen verran kipeänä, että muistan kun vaan, että ajattelin, etten jaksa edes yrittää pysyä kyydissä. Noo onnekseni silti siellä pysyin. Sen jälkeen heppa oli ihan normaali ja saatiin vielä tehtyä laukassa hommia. Hevonen ei varmasti näillä tarkoita pahaa, eikä ole mitenkään kipeän oloinen. Kallen vaan pitää aina energisenä päästä vähän riekkumaan. Päästin hevosen vielä päästelemään höyryjä vapaana ratsastuksen jälkeen, jossa se hieman riehui ja laukkaili, mutta järki pysyi hyvin kasassa.

Sunnuntaina täällä oli aivan hirveän kova tuuli ja oltiin Suvin kanssa kisoissa. Kävin heittämässä vaan hepat aamulla ulos ja heppa sai nauttia vapaasta.

Tänään hoidin kanssa aamutallin ja ratsastin pojan heti aamusta. Se oli oikeastaan aika hyvä ratsastaa. Laukka ei ihan aluksi pyörinyt kunnolla, mutta hetken päästä sekin sujui. Tein paljon taivutuksia, siirtymiä ja väistöjä, oikeen siis perusjumppaa. Lopussa heppaa hieman jännitti tai enemmänkin ihmetytti, kun maneesiin alkoi paistamaan aurinko tehden seiniin ja maahan varjoja. Käveltiin loppukäynnit vielä ulkona aivan upeassa auringospaisteessa. Meillä oli selvästi keväinen mieli, sillä Kallekin sai välillä vähän kirkkaampaa väriä päälle. Hevosen suu toimi tänään aika kivasti. Vaihdoin hetki sitten kuolaimet messinkiseen ja hevonen selvästi tykkää siitä enemmän. Suu vaahtoaa juuri sopivasti, kun ennen se ei vaahdonnut juuri yhtään.




Heppa pääsi ilman kaulakappaletta nauttimaan auringosta.  Hepat oli auringopaisteessa niin tyytyväisen ja rennon oloisia, oikeen nauttivat olostaan!

Huomenna Kallelle tulee valitettavasti myöskin vapaata, koska päivä menee pitkälti töissä. Loppuviikko pitäisi kuitenkin päästä treenaamaan ja pyritään tekemään vähän enemmän töitä, eikä vaan ratsastelemaan ympäri maneesia, ilman päämääriä:)

torstai 5. helmikuuta 2015

ostoksia

Posti toi tässä mulle ja kallelle vähän uusia juttuja. Aluksi pitää kyllä kiittää ja ihmetellä, miten hyvä palvelu viljar shopissa oli, sillä tilasin tänä aamuna aikaisin meille koulusuojat ja ne saapuivat matkahuollon kautta jo puol 4 täällä. Enpä ole ennen saanut pakettia samana päivänä.

Olen kallelle jo pitkään etsinyt koulusuojia mustana, mitkä suojaavat, mutta eivät kuitenkaan ole liian jäykät ja en halunnut mitään monen sadan euron suojia. Vihdoin löysin juuri viljar shopista hkm koulusuojat. Taakse full:it oli ihan ok, mutta ne olisi saaneet olla ihan pikkasen isommat. Suojat käyvät eteen ja taakse, mutta pyrin pitämään samat suojat aina takana, koska etujalan suojia hevonen ei kuluta, mutta takaa alareunat kuluvat. Tänään heti kokeilin suojia ja vaikuttivat hyviltä, eivät valuneet, hiertäneet tai pyörineet jaloissa.


Etujalkoihin juuri sopivat.
Takajaloissa hieman naftit.




Lisäksi halusin meille jotain värikästä, koska värejä meillä ei juurikaan ole. Tilasinkin hööksiltä satulahuovan, joka oli toson kivan värinen, sekä siihen sopivat turkoosit pintelit.


Itselläni on muuten tällä hetkellä aika flunssanen ja tuskanen olo. Toivottavasti tää tästä menee pikaseen ohi.

Mitäs piditte uusista tavaroista?

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Ei sitten hypätty!

Johku kävi siis tiistaina Kallella ja tarkoitus oli jos kaikki menisi hyvin hypätä hieman. Noo eipä taaskaan hyppäämisestä mitään tullut, sillä Kalle oli aivan mahdoton. Tallissa kaikki oli vielä hyvin ja maneesiin saapuessakin Kalle oli suht normaali. Maneesissa vielä edellinen porukka hyppäsi ja meidän kanssa yhtä aikaa maneesissa ei varmaan yli puoleen vuoteen ole ollut muita. Noo senkin Kalle otti vielä suht rauhassa. Seisottiin keskellä, kun muut tuli vielä rataa. Hetken Kalle malttoi, mutta takana laukkaavat ja hyppäävät hevoset olivat liikaa ja muutaman kerran se liinan päässä hypähtikin ja säntäili. Käveltiin hetki, jossa se oli kiltisti, mutta selkeästi jännitynyt. Kohta olikin Johkun aika mennä selkään.
Oli se hieno kun se keskittyi. En ottanut kun muutamia kuvia, koska suurinaika meni pelleilemiiseen, enkä edes tajunnut ottaa kuvia Kallen rodeohypyistä!

noin 10m ne pääsi etenemään, kunnes Kalle alkoi hyppimään pystyyn ja siitä sellasia ihme tasajalkaloikkia. Käyntiä ei löytynyt ollenkaan ja ihan parinkymmenen metrin välein hevonen alkoi riehumaan. Lopulta kuitenkin hevonen alkoi edes hieman rentoutumaan, tosin sillon se näytti hienolta, koska oli ryhdikäs, takajalat kunnolla alla ja ravi selvästi ilmavampaa. Johku päätti kokeilla viellä laukkaa, jossa Kalle yritti löhteä toisella sivulla aina pukkilaukkaa (siellä oli siis este ja sellanen metrin väli seinän vieressä, jossa hevonen aina rupes hyppimään). Kun laukka oli turhan "lennokasta", jatkettiin taas ravista jännityneellä hepalla. Kun se taas alkoi edes hieman osoittamaan rentoutumisen merkkejä, kokeiltiin laukkaa uusiksi. Edelleen se vähän hyppelehti siinä samassa kohtaa, mutta nyt pysyi edes jotenkin järjissään. Vielä loppuravit, jossa se jo hieman venytti eteenpäin ja lopetettiin heti kun se oli edes ihan ok. Loppukäynneissä huomasi, että hevonen oli aika hermostunut, sillä se kipitti mun edessä, kun normaalisti se tulee takana. Lisäksi se oli hionnut aika reippaasti, vaikka ei juuri muuta kuin ympyrällä ravattu. Normaalisti rentona sitä ei juuri hikeen saa. Tallissakin se oli vielä levottomampi mitä normaalisti, mutta pikkuhiljaa iltaruokien saavuttua se alkoi jo olemaan ok.

Vieras ihminen ei välttämättä huomaa pikkujutuista, että se on hermostunut, mutta itse jokapäivä sitä käsittelevänä huomaan milloin se on hieman hermostunut. Kalle on vielä siitä hankala, ettei sitä saa rauhoitettua, vaan se hermostuu helpolla vaan lisää. Noo Johku tulee luultavammin lauantaina uusiksi ja silloin mennään maneesiin vasta sitten kun muut on poissa ja yritetään saada tilanteesta mahdollisimman rauhallinen, jotta Kalle ei hermostuisi missään vaiheessa.  Aina muuten kun joku vieras tulee Kallea kokeilemaan, ihmettelee ne että onko varma ettei Kalle ole tamma. Olen sitä itse monet kerrat miettinyt, sillä se on käytökseltään kuin tamma, koskaan ei tiedä millä päällä ollaan. :)

Tänään hepalla lepo, koska itsellä päivä meni töissä. Loppuviikosta olisi tarkoitus ratsastaa poikaa ahkeraan ja saada sen energia määrä laskettua, jotta se jaksaisi vielä paremmin keskittyä.

tiistai 3. helmikuuta 2015

1,5 vuotta!

Lauantaina mulle ja Kallelle oli kertynyt jo 1,5 vuotta yhteistä matkaa. Lauantaina en kuitenkaan tallilla käynyt, sillä Kallella piti tulla ratsastaja, mutta ei omilta menoiltaan päässyt. Itsellä meni töissä se verran pitkään, etten vaan jaksanut mennä ja lisäksi oltiin lähdössä kavereiden kanssa hieman juhlimaan, joten pikkupäikkärit olivat paikallaa. Laiska omistaja! Tosin heppa ei tainnut ylimääräisestä vapaasta nokkiinsa ottaa.
Sunnuntaina suuntasinkin taas tallille. Kalle pääsi sisälle syömään ja samalla laittelin sitä kuntoon. Epäilin, että se saattaa olla jumissa, koska ei perjantai paniikkien jälkeen ollut liikkunut. Juoksutin sen aluksi sivuohjilla, jossa hevonen oli aluksi jäykkä ja ei halunnut liikkua kunnolla eteen.  Pikkuhiljaa hevonen vertyi ja siltä alko tulla todella kivaa ravia ja liikkumaan elastisesti. Laukassa heppa oli hyvä ja se kulki todella rauhassa ja koottuna laukan, sekä siirtyi heti raviin kun pyysin.
Saatte vanhija kuvia edes hieman kuvittamaan tekstiä, koska uusia ei ole.
Juoksutuksen jälkeen hyppäsin selkään. Hevonen oli hankala. Se oli selvästi vähän niskan päällä ja muutenkin jäykkä. Pohjetta se ei hyväksynyt ollenkaan ja protestoi minkä kerkesi. Luulempa tämän johtuneen vapaista ja lisäksi perjantaina liikutukset meni miten meni, joten hevonen selvästi testaili, niin kuin usein tällaisten tapahtumien jälkeen. Jouduin ratsastamaan hevosta hieman normaalia vahvemmin, koska se ei ollut yhteistyö haluinen. Laukkojen jälkeen tilanne hieman parani. Ratsastin K aika lyhyessä muodossa, jotta sain sitä kunnolla töihin, koska muuten se ei kuunnellut yhtään. Lopulta aikamme tapeltua, hevonen antoi aika hyvin periksi ja oli lopussa jo kiva, ilman kiukuttelua. Loppukäynnit taisivat kiireessä jäädä vähän lyhyiksi ja hevonen joutui ratsastuksessa kulkemaan vähän normaalia lyhyemmässä muodossa, kun usein ratsastan sitä paljon pyöreämpänä.
Maanantaina liikutin hevosen heti aamusta. Tallissa sen lihakset värähtelivät välillä, jos hevonen joutui olemaan hetken jossain raskaamassa asennossa. Laitoin hevosen kuitenkin valmiiksi ja suunnistimme maneesiin. Alkukäyntien jälkeen otin loimet pois ja huomasin sen lihasten välillä vieläkin värähtelevän. Aloin kuitenkin normaalisti verkkaamaan ja tarkoitus oli kevyesti jumpata hevosta ja mennä vain askellajit läpi pyöreässä muodossa. Heppa oli aika jäykännoloinen ja vähän kokeili alussa, miten kuljetaan. Sain sen kuitenkin aika nopsaan paremmaksi ja laukassa se oli todella pyöreä ja kiva. Taivuttelin vielä hevosta ja otin muutamia väistöjä, jotta saan sen kunnolla vertymään. Kun heppa oli jumpattu, käytiin loppukäynnit vielä maastakäsin maastossa.  Heppa oli maastokävelyllä todella kiva ja rento.
Nyt ulkona on todella kaunista ja lunta on tullut aika reippaasti. Tarttisikin äkkiä saada joku kuvaamaan minua ja Kallea ulos, ennen kuin kaikki lumi kerkeää taas lähtemään pois. Saataisiin kerrankin kauniita kuvia ainakin hevosesta ja maisemasta. Ainii ja luulen lihasten pienen tärinän johtuneen jumeista, koska hevonen oli muutaman päivän liikkunut todella jännityneesti ja lisäksi tarhassa lumen määrä paljon lisääntynyt, sillä ratsastuksen jälkeen kun oli kunnolla jumpattu heppa oli täysin normaali ja rento. Tänään olisi tarkoitus hieman hypätä, mikäli suunnitelmiin ei tule muutoksia.

perjantai 30. tammikuuta 2015

Perjantai

Tänä aamuna tallille ajaessa meinasi tulla äitiä ikävä. Lunta oli tullut varmaan 30cm ja lunta satoi kaatamalla koko ajan. Teitäkään ei ollut aurattu ja lentävä lumi lähes soikaisi silmät, tiestä ei tiennyt missä se kulki. En ole varmaan koskaan ennen ajanut puolta tuntia tallille, mutta onneksi perille pääsin kuitenkin hyvin.
Tallilla heitin hepat heti pihalle ja vein niille aamuruoat ulos. Siivosin tallin ja hain Kallen sisälle. Se oli hirveän jännitynyt ja karsinassa se oli edelleen hermostunut. Laitoin sen kuitenkin kuntoon. Juuri satulaa laittaessa meni sähköt, joten päätin olla lähtemättä maneesiin, sillä siellä olisi hämärä. Ajattelinkin lähteä rennolle maastokävelylle ihan liinan kanssa. Jo pihasta poistuessa tajusin, ettei reissusta tulisi kovinkaan rento. Päästiin tietä hetki ja heppakin jo rauhottunut, kunnes meidän takaa alkoi kuulua hirveä rytinä. Kalle sitten ampasi siitä täysillä eteenpäin ja itsekkin otin muutaman juoksuaskeleen, koska kuulosti siltä kuin puu olisi kaatumassa. Sieltä tuli lopulta alas kauhean kokoinen oksa, siis sellanen melkein puolikas pieni puu alas. Kun oksa oli rusähtänyt maahan Kalle onneksi pysähtyi. Se tärisi ja pörisi aivan kauhuissaan. Yritin lähteä takaisin päin, mutta Kalle ei ottanut askeltakaan takaisin tallille päin. Sain sen vietyä viereisselle laitumelle miljoonan ympyrän kera. Päästin sen laitumelle irti ja mietin, että mites se saadaan takaisin tarhaan.

Oksa joka rysähti alas. Ei oikeen saa selvää mikä sieltä alas tuli

Kävelin toiseen päähän ja kokeilin vielä lähteä sen kanssa takaisin, mutta edes laitumella se ei tullut takaisin päin. Päätin sitten hakea ylimääräistä sähkölankaa ja yrittää saada se toisesta portista ulos. Toisen portin edessä on oja, koska portti ei ole käytössä ja ojassa oli vielä vettä. Hain heti aidan rakennetua liinan takaisin ja pyydystin pojan laitumelta, jossa se oli edelleen hermostunut ja hieman tärisi. Portilla houkuttelin sitä noin 5minuuttia, että se uskaltaisi tulla ojan yli, mutta ei. Lopulta sanoin sille vaan, että lähdetään talliin ja se tuli sieltä rauhassa yli. Jännittynyt oltiin edelleen, mutta sain sen lopulta tarhaan, jossa se vielä ravaili muutaman kierroksen. 
Päiväheinillä, vieläkin piti vähän kuikuilla, mitä ympärillä tapahtuu.

Kävin ottamassa märän loimen pois ja pelkäsin, että jos sillä on kylmä, koska päällä oli vain ihan ohut loimi. Hevonen oli kuitenkin hikinen ja vaahdossa loimen alta, kun oli niin kauhea paniikki hiki tullut. Vaihdoin kuivat ja lämpimät loimet päälle ja otin suojat pois. Kävin purkamassa vielä aidan jonka tein ja jaoin hevosille päiväheinät. Nyt Kalle oli jo suht rauhallinen, vaikka painava lumi katkoikin metsässä vähän väliä oksia. Sinne se jäi kuitenkin tyytyväisenä syömään. Että sellanen rento aamupäivä. Meille kans Kallen kanssa sattuu aina mitä ihmeelisimpiä asioita. Eipä oo ennen meinannut kauhean kokonen oksa tippua päälle.

Eilisestä vielä. Laitoin pitkästä aikaa kannukset jalkaan jotta saisin se oikean jalan läpi ja taipumaan kyljestä. Sainkin sen suht hyvin läpi, mutta hevonen oli todella tahmea muuten. Tehtiin paljon väistöjä ja taivutteluja ja yleistä jumppaa. Hevonen olisi saanut olla energisempi eteenpäin, mutta muuten se oli oikein hyvä ratsastaa.

tiistai 27. tammikuuta 2015

Ei niin rentoa menoa!

Juuri kun pääsin kehumaan, kuinka hyvä Kalle on ollut. Lauantaina se sai viettää vapaata ja sunnuntai illalla ratsastin sen. Se oli sunnuntaina ihan ok. Tosin se tuntui siltä että sen tekisi mieli vaan laukata täysiä ja riehua, jotenkin sellanen levoton ja tylsistynyt. Heppa liikkui kuitenkin todella hyvine teen ja oli suht rento, eikä pelleillyt sen enempää. Verkkailin sitä vaan aika pitkäät ja tarkoitus oli liikkua energisesti eteen ja jumppailla hevosta. Laukassa annoin hevosen mennä vähän reilumpaa laukkaa, jossa oli tarkoitus kulkea matalassa muodossa. Laukka pyöri kivasti ja oli hyvin säädettävissä. Hevosen päänupissa kuitenkin alkoi hieman lämmetä jo vasemmassa laukassa ja nostot olivat vähän turhan teräviä.

Jatkettiin oikealle laukkaa, joka pyöri alusta asti hyvin. Hevonen ei vaan olisi viitsinyt mennä tarpeeksi koottuna, koska sen mielentila taisi olla menossa vain täysillä. Se pysyi hyvin käsissä ja sain lopulta ihan kivaa laukkaa. Se jonkun aikaa laukattua pelästyi tai jotain ja hyppäsi hieman sivulle. Jatkoin ihan normaalisti laukkaa. Kohta se taas "pelästyi" jotain ja veti kaamean sivuloikan, jolloin mun oma nilkka taittu ja roikkusin hevosen kaulalla. Siitä sitten repesi ilo vielä enemmän, heppa varmaan kuvitteli löytävänsä uuden tavan heittää mut alas selästä. Se hyppäsi hieman pystyyn ja siitä loikalla eteen. Onneksi sain sen äkkiä kiinni ja hevonen pysähtyi. Jatkettiin hetki ravissa, jotta sain hevosta hieman rauhoittumaan. Se kauheasti kyttäili ja säpsyili, oli edelleenkin jotenkin sen olonen, että se haluaisi vain riehua ja laukata. Tosin se ei ole vapaana ollut moneen viikkoon ja vapaana juostessa sen pää tuulettuu ja hevosella on huomattavasti parempi työ motivaatio, eikä yritä etsiä koko ajan tilanetta, jossa pääsisi pelleilemään.

Noo mutta kun heppa oli ihan ok, otin vielä laukkaa pienet pätkät molempiin suuntiin ja hetki ravia ja loppukäynnit.Maanantaina jatkettiin samoissa merkeissä, heppa oli vieläkin tylsistyneen oloinen. Maananrtaina kuitenkaan se ei riehunut. Tehtiin perusjuttuja, eikä sen kummempia. Päästin ratsastuksen jälkeen sen vielä vapaaksi, koska ratsastamalla en sen olotilaa saa muuttumaan vaikka miten laukattaisiin ympäri maneesia. Hetken se spurttaili ja selvästi nautti. Loppukäyntien aikana käytiin vielä muutamat kuopat tamppaamassa ja sen jälkeen talliin ja hepat ulos.

Tänään ratsastin kaikki askellajit läpi. Heppa oli energinen, mutta ei yrittänyt koko aikaa lähteä jonnekkin. Tosin välillä se hieman kyttäili, kun katolta tippui isoja pisaroita maahan ja piti välillä kovemman äänen. Nämä kyttäilyt olivat kuitenkin vaan hieman silmien pyörimistä päässä ja korvat höröllä menoa. Tehtiin muutamia väistöjä ravissa ja muutama avo ja sulku. Toiseen suuntaan hevonen väisti paremmin, kun taas toiseen suuntaan tuntui ettei oikea pohje mene kunnolla läpi. Heppa on muutenkin ollut nyt välillä vähän oikeaa pohjetta vasten, enkä saa sitä kunnolla sieltä läpi. Joka kerta hevonen on "pelästynytkin" oikeaa pohjetta vasten. Luulenkin, että sivuloikat vähenisi, jos saisin sen oikean pohkeen yhtä hyvin läpi mitä vasen on. Noo pitää jatkaa töiden tekemistä vaan, kyllä se sieltä tulee kun vaan jaksaa ratsastaa. Laukassa otettiin paljon siirtymiä ja aika koottua laukkaa, joissa heppa oli todella kiva. Loppuravit kasikolla, loppukäynnit ja tallin kautta tarhaan nauttimaan päiväheinistä. Huomenna vapaata, koska koko päivä menee töissä. Torstaina taas sitten ratsastukset jatkuvat.

perjantai 23. tammikuuta 2015

Rento perjantai aamu!

Eilen tehtiin hepan kanssa vähän enemmän töitä. Etenkin laukassa se oli ihan superkiva. Se lyhensi ja kokosi laukkaa hyvin. Tehtiin paljon nostoja ja kokoamisia, unohtamatta välillä kunnon irrottavia spurtteja. Keskityin myös paljon meidän yhteen suurimpaan ongelmaa, meinaan laukka-ravi siirtymiä. Hevonen painuu niissä lavoille ja juoksee vähän alta pois. Sain nyt kuitenkin hevosen niin kivasti takaosan päälle laukassa ja laukkaa kootuksi, että tuli muutama ihan super siirtymä. Kalle on nyt ollut aika kiva ratsastaa ja on joka kerta aina vaan kivempi. Ehkä mekin edes hiukan päästään taas kehittymään, eikä ainakaan mennä takapakkia, niin kuin edellis talvena.
Onnellinen ja tärähtänyt ratsukko hyvin menneiden treenien päätteeksi.

Ilman loimea on kiva piehtaroida.


Tänään heppa sai viettää mukavan ja rennon aamun, ilman että ratsastaja keikkuu selässä. Käytiin heti aamuhämärässä aamukävelyllä. Heppa oli yllätäen todella kiltti ja rento. Käytiin aamukävelyn jälkeen maneesissa pyörähtämässä. Juoksutin ilman mitään sivuohjia tai muita. Heppa oli kiltisti, muutamaa pukkia lukuunottamatta. Vaikka heppa pukittelikin se oli rauhallinen ja teki siirtymät ja muut juuri sillon kun pyysin. Lisäksi se venytti kivasti eteen-alas, vaikka ei mitään sivareita ollutkaan. Juoksutuksen päätteeksi heppa pääsi vielä uudestaan maastokävelylle, jossa se oli todella kiltti ja rento. Kalle on selvästi rennompi maastossa mitä se on ollut. Viime viikollakin se pääsi 3 kertaa maastoon kävelemään ja on selvästi rennompi mitä ennen, tehnyt hepalle hyvää. Nyt on kiva käydä kävelemässä sen kanssa maastossa, kun järkeä alkaa olemaan jo hieman enemmän.
Huomenna vapaata ja sunnuntaina treenit jatkuvat taas:)