Jenna & Gary Brady: Kuulumisia leiriltä ja ajatuksia! (yleisurheilu)

Elikkä lähdettiin perjantaina suoraan töistä ja Suvi koulusta. Ensimmäinen iltapäivä harjoitus menikin siinä testejä tehdessä. Olen siis ekaa kertaa leirillä valmentajan ominaisuudessa. 20m lentävä, vauhditon pituus, 5 vuoroloikkaa ja 3kg kuulalla PYT ja JVE. Testit meni ihan silleen kun odotettiinkin, lentävä jopa hieman yläkanttiiin. Sunnuntaina käytiin vielä syömässä ja saunassa. Aamulla urheilijat kävi aamulenkillä, kun me vaan nukuttiin huoneessa. Aamulla 8 aika aamupalalle ja siitä hetken päästä seuraamaan treenejä. Teki hyvät alkuverkat ja paljon aitajuttuja ja nopeustikkaita. Itsekin kävin hieman verkkaamassa ja vetämässä muutaman aitajuoksun. Sen jälkeen piti heittää kuntopalloja, mutta niit ei ollu, joten urheilijat teki kuulalla, eikä niitä ollut ylimääräisiä, nii kattelin sitten vaan vierestä:). Illemmalla menin katsomaan jo ekan ryhmän heittoja ja siinä se toisten heittoja katsellessa, alkoi omakin motivaatio taas tulla esiin.

Sormet alkoivat oikein syyhymään, kun heittämään teki nii paljon mieli, jota en ihan heti halunnut myöntää. Hetken kuluttua kun muutkin huomasivat kuinka kova halu oli heittää, sai ne mut rinkiin. Heitto oli tietty aika ailahtelevaa kun en viime kesän kisojen jälkeen ole kiekkoihin koskenut. Iloa ei pitkään kestänyt, sillä 2-4 heiton kohdalla pää rupes särkemään. Hetken siinä vielä heittelin, kunnes oikea käsi puuntus kokonaan ja hetken päästä toinen puoli naamastakin. Migreenihän se sieltä päätään nosti. Lähdin sitten äkkiä katsomaan olisko autossa migreenilääkkeitä. No eihän siellä ollut. Otin sitten kaksi buranaa ja toivoin, että ei kenekään tarvitse lähteä tuomaan Vehmaalta niitä mulle, sillä yleensä migreeni ei mene ohi ilman. Menin sitten huoneeseen nukkumaan. Nukuin joku 2-3 tuntia. Kerran heräsin kun pääsärki niin paljon, että kyyneleet oli valunnut silmistä. Sain kuitenkin uudestaan unen päästä kiinni. Heräsin joku hiukan vaille 7 illalla. Ruokailu siinä jäi väliin, mutta muuten oli ihan ok olo, kunhan ei päätä heiluttanut tai tehnyt juuri mitään. Menin katsomaan kiekkoryhmän kuntopiiriä. Illalla käytiin vielä iltapäivällä ja saunassa.

Tänään aamulla oli lajipalaveri, jossa katsottiin heittoja ja sen jälkeen urheilijoilla oli cooperin testi. Itsellä pää oli vielä hieman kipeä, enkä juurikaan mitään uskaltanut tehdä. Illemmalla vielä puntille. Suvi oikeen heräsi henkiin kun pääsi kunnolla tekemään punttia. Itsekkin uskaltauduin tekemään muutaman rive sarjan, enkä niin kauheasti ainakaan heikentynyt ollut.

Leirin jälkeen itselle tuli jälleen motivaatiota jatkaa ehkä sittenkin heittämistä. Mulla on ollut motivaatio ihan hukassa koko syksyn kesän kisojen jälkeen. Valmentajaa ei enää ole ja muutenkin on kauheasti töitä ja muuta. Ainahan se syksyn alotus on vaikeaa. Olenhan käynyt lenkillä ja salilla ja muutenkin jonkin verran treenannut tässä syksyn mittaan, mutta minkään ohjelman mukaan en ole tehnyt. Ajattelin kuitenkin ottaa nyt niskasta itseäni kiinni ja katsoa mitä tästä tulee. Heittämään on kuitenkin hirveä hinku ja treenaamisestakin tykkään. Nyt vaan vuosisuunnitelmaa tekemään ja harjotusohjelmaa. Sen näkee sitten, että heitänkö ensi kesänä, mutta nyt tarkoitus olisi kuitenkin aloittaa harjotuskausi ja ainakin yrittää.

Tässä kuvia, mitkä aina jaksaa jatkamaan kun kattoo. Miten ihania hetkiä urheilun parissa saa kokea, hyviä kavereita, hauskoja leirejä. Toki usein myös pettymyksia. Ne menestyksen ja kehityksen hetket kuitenkin ovat usein päälimmäisenä.