tiistai 22. lokakuuta 2013

Pakkanen+pimeys=sekoaminen

EIlen menin siinä 6 aikaa tallille ja oli tarkoitus ratsastaa Kalle. Muut hepat oli maneesissa, joten päätin kävelyttää hepan pihalla ja mennä siitä sitten maneesiin. Heppa oli suht rauhallinen, ehkä pikkusen jännitynyt kun kierrettiin pientä lenkkiä pihalla. Toiset hepat tulivat kuitenkin maneesista. Hetken Kalle jumitti, kun ei vielä nähnyt toisia. Sain sen kuitenkin eteenpäin ja ihan hyvin muista ohi. Hetken päästä hevonen jumitti hetkeksi ennen maneesia, mutta pikku painostuksella jatkoi eteenpäin. Sain maneesin oven auki, mutta valot eivät syttyneet, koska ne oli juuri sammutettu. Yhtäkkiä Kalle pelästyi jotain ja sai kauhean sätkyn ja ryntäsi pois päin maneesista. Pysähtyi kuitenkin, puuskutti ja kuului kuinka sydän löi kovemmin. Filttikin lensi selästä, mutta annoin sen vaan olla siellä maassa. Lähdin taluttamaan takaisin talliin, koska maneesin suuntaan ei ainakaan päästy. Hevonen oli ihan pörheänä ja puhisi ja ravasi ja hyppi vieressä. Muutaman kerran komensinkin kun oli ihan mahdoton. Päästiin kuitenkin talliin, josta hain juoskutusliinan ja otin ohjat pois, jotta saan pidettyä sen paremmin jos se pelästyy ja muutenkin ajattelin juoksuttaa sen sitten.

Päästiin tällä kertaa pienen suostuttelun jälkeen maneesiin. Toki jännittynyt se oli edelleenkin. Maneesissa pyysin hepan ympyrälle. Yleensä se alkaa ravata tosi rauhassa, tällä kertaa kuitenkin toisin kävi. Se lähti muutaman metrin päästä pelästyttyään jotain täyttä laukkaa. Siinä se sitten laukkasi niin kovaa kuin jaloista pääsi ympyrällä ja välillä teki muutaman kauhean pukin, kun lähes kaatui, kun meni niin kovaa. Hevonen laukkasi täyttä laukkaa ympyrällä noin 15min ja mä vaan roikuin narussa ja yritin rauhotella sitä. Lopulta se lopetti laukan ja jatkoi ravissa. Aluksi se meni todella isoa, kovaa ja hienoa ravia, mutta rauhottui sitten. Heppa oli aivan liko märkä ja puuskutti. Ajattelin vaan, että laukatkoon sitten enkä juuri muuta olisi voinut tehdä. Onneksi Kalle ei juurikaan vedä narusta, tietty nyt hieman koska niin pienellä ympyrällä täysillä laukkaaminen on lähes mahdotonta, niin jouduin ekaa kertaa oikeen pitämään narusta kiinni. Lopulta se ravasi rauhassa ympyrällä ja oli sen oloinen, että nyt olis energiat käytetty, että jokos voitais lopettaa. Päätin kuitenkin, että ravataan nyt kunnolla jotta suurin pöllövirta saataisiin pois. Ravuutin sitä vielä n. 20min molempiin suuntiin, eli yhteensä 40min. Tiedän, että on pitkä aika juosutukselle, mutta itteppä se laukkasi ekan vartin ilman mitään kontrollia. Käveltiin vielä loppukäynnit, heppa höyrysi paljon, sillä olihan se ihan hikinen. Filttiä en voinut päälle laittaa kun se oli vieläkin jossain pihalla.

Heppa lähti ihan kiltisi maneesista, mutta sai matkalla talliin vielä yhden sätkyn, kuitenkin nyt rauhottui nopeammin. Tallissa laitoin hepalle heti loimet päälle. Heppa oli tallissa rauhallinen ja haukotteli koko ajan. Heppaa kuivasin sen ajan, että sain kaikki valmiiksi. Vaihdoin vielä loimet ja jätin talliloimen alle vielä fleecen, koska hevonen oli vielä hiukan hikinen. Maiju toi sillä aikaa filtin pihalta. En sitten tiedä, että pelottiko hevosta ihan oikeasti, sillä se ei juurikaan ole ollut nyt pimeällä ulkona, sillä tulee siinä 5 aikaa sisälle ja itse usein ratsastan aamuisin. Lisäksi pakkanen toi varmasti oman pörheyden ja se kun kaverit juuri oli lähtenyt maneesista. Luulen, että heppa pelästyi siinä maneesin ovella, mistä näkyy metsään, oikeasti jotain, koska oli sen verran paniikissa, eikä hetkeen rauhottunut. Yleensä kun se vaan muka pelästyy se tasantuu nopeasti. Nyt se kuitenkin jännitti tosi kauan, eikä meinannut millään rauhottua.

Tänään menin tallille aamulla ja vähän jännitti millaisella päällä hevonen on. Päätin heti, että juoksutan sen ekaksi ja vasta sitten ratsastan hetken. Heppa oli kuntoon laittaessa pikkasen rauhattomampi kuin yleensä, voi toki johtua minusta itsestaankin. Maneesiin päästiin kuitenkin heti ja käveltiin alkukäynnit maneesissa. Laitoin hepalle sivuohjat juoksutukseen. Juoksutuksessa se oli tosi rauhallinen. Otin vielä sivuohjat pois ja juoksutin hetken ja edelleen se oli rauhallinen. Laitoin kuitenkin varmuudeksi sille gramaanit ratsatsukseen. Gramaanithan on meillä ihan löysällä, eikä haeta mitään muotoa tai muuta niillä, sillä hevonehan kulkee yleensä kivasti pyöreänä ja kevyenä. Ajattelin, että jos se saa kuitenkin jotain kohtauksia, kun pakkasta oli vieläkin, niin laitan gramaanit, niin se ei saa nostettua päätä taivaisiin, eikä pelleile niin helpolla. Viimeksi meinaan kun hevosella oli vähän testaus vaihe, se pelästyili ja yritti välillä hieman nousta pystyyn ja silloinkin juoksutettiin aina enne ratsastusta ja sitten menin joko gramaaneilla, jotka roikkuvat vain ja vähän ajat kuluttua martingaalilla.

Ratsastaessa olin itse ehkä hieman aluksi jännittynyt, koska odotin, että jos se kuitenkin vetää jotkut pimpulat. Mentiin keskiympyrällä koko ajan ja tehtiin ympyrän sisälle aina kaksi volttia. Heppa oli kyllä ihan kiva, eikä yrittänyt mitään. Laukan päätin kuitenkin jättää väliin, sillä se yleensä kuumenee siitä ja alkaa ennakoimaan, joten ollaan yritetty tehdä joka kerta asiat eri tavalla, jotta se ei ennakoisi vaan kuuntelisi ratsastajaa. Heppa oli rento, taipui hyvin ja kulki ihan kivasti eteen. Tein vielä loppukäynnit maasta, jotta saadaan luottamusta meidän välille ja heppa kuuntelemaan koko ajan, vaikka tapahtuisi mitä. Toivottavasti se eilinen ei ihan hetkeen toistu ja toivottavasti se vaan oikeasti pelästyi jotain oikeasti, kun reagoi niin vahvasti. Tänään se oli kuitenkin ihan erilainen. Pitää varmaan pimeällä seuraavaksi ottaa joku muu maneesiin toisella hepalla mukaan. Heppa kyllä välillä muutenkin on vhän hermostuneenpi jos tapahtuu jotain odottamatonta, kun on tottunut tallin niin tasaiseen ja rutinoituneeseen päivärytmiin.:) Vapaapäivää ei edellenkään saa, koska en näe sen sitä tarvitsen. Huomenna jatketaan taas harjoituksia:)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti