tiistai 4. maaliskuuta 2014

Aina ei mene niinkui suunnittelee!!

Eilen ratsastin Kallen oikeen kunnolla. Se oli edelleen välillä hieman hankala edelleen ja olisi halunnut välttäätyöntekoa. HEppa oli periaatteessa ihan ok, mutta kun pyysi sitä tekemään jotakin vähän paremmin ja enemmän, hevonen laittoi aika paljon vastaan. Muutaman kerran se protestoi pohjetta hieman potkimalla sivulle ja kerran kaviosta lensikin hiekkaa seinää, jolloin tietenkin piti pelästyä. Jouduin ratsastamaan sitä välillä aika vahvasti, mutta lopulta heppa oli todella hyvä ratsastaa, rento ja kuulianen. Kuunteli hyvin pohjetta ja istuntaa, sekä oli tasainen edestä. 

Eilen hevonen oli rauhallinen, vaikka se laittoikin vastaan välillä, mutta välillä se oli todella hienokin. Noo tänään asiat ei sitten ollutkaan ihan niin. Heppa oli viety 10 aikoihin ulos, jolloin se oli ollut mahdoton. Sillä oli ollut ketjukin suussa, sillä oli pelännyt pihalla olevaa peittoa ja riekkunut pihalla, mutta se oli kuitenkin saatu tarhaan asti. Menin joskus 10.45 tallille ja Maiju jo varottelikin, että hevonen oli aamulla pelännyt ja ollut aika mahdoton. Tarhassa se seisoi edelleen yhdessä kulmassa tuijottaen peittoja. Hain sitä sisälle ja laitoin ketjun suuhun varmuuden vuoksi, jos se päättää lähteä. Heppa oli todella jännittynyt. Sain se portista ulos, mutta pihalla se jälleen vaan sinkoili ja pyöri tai tuijotti Sen suunpielikin aukesi riekkumisesta. Hevonen tärisi kokonaan kun sitä jännitti niin paljon. Huusinkin Maijun auttamaan, jotta se avasi oven suuremmaksi, jotta pääsen talliin. Vein sen karsinaan ja annoin olla hetken siellä, jos se vaikka rauhottuisi. Vein heinää ja porkkanoita, mutta hevonen ei alkanut syömään vaan tuijotti ulos koko ajan ja pyöri ympyrää. Kävin siivoamassa tarhan välissä. Tarhan siivouksen jälkeen, otin loimet pois ja vein hepan käytävälle. Heppa alkoi hikoilla ja olikin sellainen kylmän hikinen seisoessaa paikkallaa, edelleen erittäin jännitynyt. Kun olin harjannut hepan laitoin loimet takaisin päälle ja lähdin viemään sitä ulos. Otin varmuudeksi liinan, johon laitoin ketjun ja ketjun leuan alta. Hevosta pelotti edelleen ulkona, vaikka ne pelottavat peitot oli poissa. Maiju avoi meille portin ja sain hepan tällä kertaa aika helpolla tarhaan, vaikka se tänttäsikin. Tarhassa se jatkoi edelleen ja ramppasi ympäri tarhaa jännityneenä. Kun lähdin tallilta heppa oli jo ehkä hieman rauhottunut, sillä se söi heiniä, mutta välillä kyllä tuijotti edelleen ja säntäili.

Kalle on saanut nyt jo kauan magnesiumia, koska sillä pitäisi olla rauhottava vaikutus. Nyt se on viikon verran ollut loppu ja sen jälkeen heppa on tullut taas rauhattomammaksi ja säikymmäksi. Pitää nyt hakea sitä nopeasti lisää. Sitä en tiedä onko sillä ollut vaikutusta, mutta Kalle on ainakin ollut todella rauhallinen kun se on sitä saanut ja nyt kun ei nii paljon hankalampi, joten tuskin siitä ainakaan haittaa on ollut. Ylimääräistä energiaa ei pitäisi juurikaan olla, sillä se on kuitenkin nyt kaksi päivää liikkunut ihan kunnolla hikeen asti. Toivottavasti heppa on huomenna jo rauhallisempi, jotta saisin tehtyä sen kanssa kunnolla töitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti