keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Läpiratsastusta!

Kuinka voi hevoselta vaatia kulkemaan hyvin, helposti ja hienosti, jos ei itse ole viitsinyt sitä edes kunnolla ratsastaa. Aivan liian pitkään olen vaan tyytynyt hankalaan ja liian energiseen hevoseen. Olen ollut lähes turhautunut kun se ei ole kuunnellut eikä liikkunut yhtään hyvin. No eipä ihme, sillä vika löytyy kyllä ihan satulan päältä. Kalle on ollut todella kevyellä liikutuksella jo hetken. Aluksi sillä oli viikon sairasloma, jonka jälkeen asiat alkoi mennä huonosti. Hevonen oli todella kiva sitä ennen, mutta loma toi omat haasteet. Sen jälkeen alkoikin satulan sovitus rumba, jolloin se perusratsastus jäi vähemmälle ja oli muutenkin stressaavaa molemmille osapuolille. Sen jälkeen tulikin aika sitten rokottaa hevonen. No jälleen viikko lomaa.

Asiasta ei sen suurempaa ongelmaa olisi päässyt syntymään, mikäli olisin sen loman jälkeen viitsinyt liikuttaa muutaman kerran kunnolla ja pitää vähemmän vapaita. Mutta kun siirsin sen kunnon liikutuksen aina huomiseksi. Oli muka kiirettä tai ei jaksanut. Nyt kun hevonen on alkanut olemaan todella hankala ratsastaessa ja ratsastuskerroista ei saa mitään muuta irti kuin lähes loppuun palaneet hermot.

Lauantaina ratsastin hevosen todella kevyesti, sillä en vaan jaksanut ratsastaa sitä kunnolla. Sunnuntaina oli taas vapaata. Maanantaina yritin ratsastaa, mutta sehän oli ihan mahdoton ja ei millään tehnyt töitä, joten verkkojen jälkeen lopetin ja juoksutin herran, jolla oli selvästi paljon energiaa. Maanantain jälkeen päätin, että nyt laiskottelu loppuu. Merkitsin listaan valmiiksi ratsastukset koko viikoksi ja vain lauantaina vapaa, koska olen piknik-risteilyllä. Tiistaina lähdinkin tallille sillä ajatuksella, että käytän aikaa, en hermostu ja ratsastan niin pitkään, että hevonen alkaa kuuntelemaan ilman protestointeja.

Alku oli hankalaa, eikä asiaa helpottanut ollenkaan ulkona vellova myrsky, joka kolisutti maneesia. Laitoin hepalle varmuudeksi gramaanit, sillä se saattaa alkaaa aika villiksi, jos vaatii siltä, eikä sitä huvittaisi tehdä. Graamaanit olivat siis muuten ihan löysällä. Aloitin ihan normi verkalla, jossa hevonen ei vielä kiukutellut, mutta ei se hyväkään ollut. Tein loivaa kiemurauraa ja aina keskelle voltti. Kun homma sujui edes jotenkin, istuin harjotusraviin aina voltit.

Verkan jälkeen hevonen tiesi taas, että nyt on töiden vuoro ja silloin se kiukuttelu alkoi. Hevonen pysähtyi lukuisia kertoja ja viskoi päätä ja protestoi. Istuin vaan rauhassa ja pyysin aina aluksi kiltisti vaadittavaa asiaa ja mikäli ei kuunneltu niin aina lisäsin voimakkuutta, kunnes se totteli, jolloin kaikki paine pois.

Ja kyllä sain ihan tosissaan töitä tehdä. Otin ympyrälle, jossa pientä ravia ja väistätin takapäätä vuorotellen eri suuntiin. Otin myös siirtymiä paljon, jotta hevosen on pakko kuunnella. Hevonen oli todella vahva kaikinpuolin, eikä periksi antaminen sujunut helpolla. Laukkojen jälkeen tuntui, että ollaan lähtöpisteessä. Lopulta hevonen kuitenkin alko kuuntelemaan ja se keveni. Se alko myös odottamaan mitä siltä vaadin ja kiukuttelu oli hävinnyt kokonaan. Kun heppa tuntui hyvältä ja se oli ohjan ja pohkeen välissä, aloin tekemään loppuraveja. Loppuraveissa se oli selvästi puhki. Kerran se vähän niinkun pelästy ja kompastu samalla, jolloin meinasin tippua. Molemmat jalat olivat jo toisella puolella hevosta, mutta jotenkin sain sieltä kammettua ylös. Jatkettiin vielä hetki ja hevonen alkoi olla jo aika painava edestä, sillä se ei jaksanut kunnolla kantaa itseään. Ravasin vielä sen verran, että se kantoi hyvin pienen pätkän, jonka jälkeen loppukäynnit. Vaikka ulkona oli jo aika kova myrsky ja pimeää, heppa käveli kiltisti talliin.

Tänään minua odottikin kuin uudesti syntynyt hevonen. Se oli todella rauhallinen ja olikin tarkotus vain kevysti käydä sen kanssa hölkkäilemässä. Hevonen oli aika jäykkä ja alussa ravissa tuntui, että se lähes tahditti hieman. Eikä se ihme ole, sillä eilen tehtiin kuitenkin rankka treeni Kallelle todella koottuna, joten jumissa se varmasti oli. Annoin sen ravailla lähes vapain ohjin ja vertyä siitä pikkuhiljaa. Liike paranikin koko ajan enemmän ja enemmän. Ratsastin koko ajan vain eteen-alas, enkä vaatinut siltä muutakuin aktiivista liikkumista. Sen jälkeen otettiin laukkaa. Laukkailtiin ympäri maneesia isoa rentoa laukkaa molempiin suuntiin ja heppa oli ihan superkiva ja kevyt. Lopuksi annoin sille vielä oikeastaan vapaat ohjat ja vaan laukata ja heppa oli koko ajan todella hyvin kuulolla. Sen jälkeen vielä loppuravit, jossa tein sen kanssa vähän avoa. Heppa toimi koko ratsastuksen ajan kivasti ja oli rento!. Tästä on hyvä jatkaa. Huomenna tarkoitus mahdollisesti mennä vähän puomeja ja ratsastaa se taas kunnolla läpi, jotta perjantaina se saa kevyemmän liikutuksen ja lauantaina vapaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti