Luukku 10: Kawa

Luukusta 10 aukeaa mun koirani Kawan parhaita paloja niin kuvien kuin tekstinkin muodossa. Kawa tuli mulle, kun muutin pois kotoa. Olin jo pitkään salaa etsinyt koiraa ja yhtenä tiistaina ilmotin Jussille, että haen meille chihun torstaina. Torstaina lähdettiin hakemaan koiraa. Paikanpäällä oli touhukas, todella pieni n.700g valkoinen koiranpentu, johon rakastuin heti. Vähän ajan päästä lähdettiinkin kotiin. Muistan vielä kuinka mietin, että mitä olen mennyt ostamaan, kun koira oli niin pieni ja tuntui kun heikkoa lasipalloa olisi kantanut.

Jättimäiset korvat, ihan eka kuva meillä ja voin kertoa päällä oleva panta on ihan superpieni, sen ympärys oli n. 10cm

Kawa oli todella huono syömään nuorempana ja sen takia se kasvoi todella hitaasti. Mitään vaateita sille ei löytynyt ja talvella ulkoa oli todella vaikeaa, eihän koira suostunut askeltakaan liikkumaan.

Pikkuhiljaa Kawa alkoi kuitenkin kasvamaan ja hieman rotevoitumaan. Ja mielestäni Kawasta kasvoi todella kaunis ja sopusuhtainen koira.

n.1v

lentävä koira

Kawan silmät oikeen tunkeutuu kuvista läpi

Kawan normaali asento. Se rakastaa nukkua vatsapystyssä ja se todellakin rakastaa nukkua

Mato

 Kawa on monessa suhteessa todella outo koira, jollaista en ole ennen tavannut ja tuskin vastaan tuleekaan. Kawa on ihan hirveän ihmisläheinen koira, jolta mielyttämisen halu puuttuu kokonaan. Kawa tekee vain niin, että sen on itse hyvä olla. Tmä koira ei koskaan kyllästy rapsutuksiin ja jaksaakin maata kyljessa naamaa nuolien, hakkuen, päristen ja ruopien, sekä silmiin tuijottaen pää kenossa niin kauan, että sitä varmasti silitetään. Jos ei meinaan silitä se on niin ärsyttävä, että on pakko silittää.

Myöskin se on maailman paras kerjäämään. Se kerjää niin kauan ja äänekkäästi, että kaikki lopulta antavat sille jotain, toivoen sen edes hetken olevan hiljaa.

 Kawahan ei myöskään huonolla ilmalla suostu ulkona kävelemään. Se laittaa kaikki 4 raajaa vastaan. Usein me kannettaankin sen kauemmas, josta se tulee äkkiä kotiin takaisin, tosin mielellään takki päällä ja niin ettei vatsa vaan kastu. Oikea hienohelma!

Kawan lempparipaikka

Kawa pitää usein myös nostaa sänkyyn, vaikka se sinne itsekkin pääsisi, luulenkin, että koira nauttii niin paljon huomiosta, että se siksi esittää avutonta. Sillä on myös oma vesilasi yöpöydällä, sillä eihän hän voi maasta olevasta kupista juoda, jos joku voi sitä hänelle juottaa....

Kawa reilu 5v.

Kawa on koira, jonka kummalisuuden tajuaa vasta sillon kun sen kanssa on ollut vähän pidempään. Se on ehkä maailman ihanin ja erikoisin koira, tosin ihanimpia on myös Cassu ja Luca. Välillä olenkin miettinyt, että onko Kawaan sekotettu kissaa, rottaa tai jotain frettiä, sillä normaali koira se ei ole! Kawalle tärkeintä on saada olla ihmisessä kiinni ja tuntea itsensä tärkeäksi!