Luukku 9: Maailman hienoin hevonen....

.... Ainakin mun mielestä! Muut ei asiasta varmasti ole samaa mieltä. :)

Kuulumisia taas väliin. Lauantaina Kalle oli aluksi ihan ok ja liikkui suht hyvin. Ratsastettavuus oli kuitenkin huono. Se ei taaskaan antanut kunnolla ratsastaa. Verkkailin hevosta rauhassa, jonka jälkeen laukat. Laukassa heppa oli ihan ok, mutta sen jälkeen istuin harjotusraviin ja yritin tehdä töitä sen kanssa. Silloin hevonen veti taas täysin herneen nenään ja testasi minkä kerkeää. Lauantaina en kuitenkaan antanut periksi, sillä olin päättänyt, että pelleily loppuu nyt. Hevonen jumitteli, ja heitteli päätä. Yleensä olen lakannut vaikuttamasta, kun hevonen on jumittanut, sillä silloin sen on saanut edes jotenkin eteenpäin.

Kalle sai viikonloppuna uuden joululahjan käyttöön. Vanhassa loimessa on niin huono kaulakappale, että tarvittiin uusi loimi, joka peittää paremmin sateella. Noo uusi loimi on todella hyvä, sillä se peittää hyvin myös sisäloimen. Kaulakappale tuli koossa XL, joten se on aika reilu, mutta eipä ainakaan kiristä. Vähän hassun näkönen se vaan on.

Nyt en kuitenkaan palkinnut hevosta huonosta käytöksestä, sillä aina kun hevonen pelleili, annoin sille pohjetta. Pohkeen vaikutus koveni joka kerta kun hevonen ei reagoinut oikeen. Jossain vaiheessa olin jo varma, että kohta Kalle menettää totaalisesti hermot ja joutuisin vielä maistelemaan maneesin hiekkaa. Onneksi olin väärässä. Aikaa meni keskustellessa miten liikutaan niin reilut puoli tuntia. Lopulta hevonen kuitenkin lopulta ja lopuksi hevonen olikin todella kiva, energinen ja kuunteli pienintäkin apua. Siihen olikin hyvä lopettaa. 

Sunnuntaina heppa sai vapaata.

Eilen maanantaina ratsastin hevosen heti aamusta. Aluksi hevonen oli etenkin oikealle hieman jäykkä, mutta teki töitä hyvin ja mielellään. Laukkailin aluksi rennosti ympäri maneesia. Laukkojen jälkeen tein paljon siirtymisiä laukka-ravi ja välillä käynnin kautta. Tässä tehtävässä hevonen hieman kuumeni ja pyrki koko ajan nostamaan laukkaa. Lopulta hevonen kuitenkin alkoi kuunnella ja sen jälkeen se olikin todella kiva. Takapää tuli hyvin alle ja hevonen liikkui paremmin kuin koskaan ennen. Kalle oli hieno.

Voi että kun voi ihminen olla onnellinen, kun hevonen toimii pitkästä aikaa. On jotenkin hirveän palkitsevaa kun hevonen pitkän vaikean jakson jälkeen toimii. Toivottavasti hyvä vire jatkuu vielä edes hetken!